Näin äitejä ja vauvoja neuvotaan muualla maailmassa

Viime viikolla Kioski julkaisi ohjeet, joiden mukaan suomalaisvauvoja hoidetaan. Muissa maissa äitejä ja isiä neuvotaan hoitamaan vauvoja hyvin eri tavoilla. Ylen kirjeenvaihtajat kertovat vauvan- ja äitien hoidosta maailmalla.

Ranska

Harva ranskalaisnainen imettää yli kolmen kuukauden ikäistä lasta

Ranskassa monet pienetkin (2kk) vauvat nukkuvat kokonaisia öitä. Yleisesti ohjeistetaan, että yli kolmikuukautisen lapsen pitäisi pärjätä ilman yösyömisiä. Vauvan öiseen itkuun ei tule siis heti reagoida, vaan äiti odottaa omassa sängyssään, josko ääni vaimentuisi.
Virallisesti imettämistä suositellaan, muttei välttämättä yhtä painokkaasti kuin Suomessa. Harva ranskalaisnainen imettää yli kolmen kuukauden ikäistä lasta.
Moni lastenlääkäri varoittaa pukemasta lasta liian lämpimästi. Vauvaa pitää vähän ”tuulettaa”, sillä kuumassa muhiminen ei tee hyvää. Ehkä tästä johtuu, että Ranskassa näkee talvella pieniä lapsia verrattain vähissä vaatteissa.

Libanon

Lääkärit eivät kannusta imettämiseen, eikä siihen saa mitään tukea tai opetusta

Libanonissa synnytysten ajankohta suunnitellaan. Päivämäärä sovitaan ennakkoon, ja synnytys käynnistetään. Usein on niin, että äidit käyvät aamulla manikyyrissä, meikissä ja kampaajalla, jotta olisivat sitten raikkaita kuvissa synnytyksen jälkeen. Synnytykset ovat kuitenkin yleensä alatiesynnytyksiä, joskin sektiot ovat yleistymässä.
Suunnittelu saattaa johtua siitäkin, että äitiyslomaa on kovin vähän: ennen synnytystä ei lainkaan ja lapsen syntymän jälkeen ammattiryhmästä riippuen noin 40-60 päivää.
Imettäminen on harvinaista. Jo raskausaikana synnytyslääkärit alkavat suositella tiettyjä tuttipullomerkkejä ja tiettyjä maitojauhemerkkejä. Lääkärit eivät kannusta imettämiseen, eikä siihen saa mitään tukea tai opetusta. Nekin, jotka haluaisivat imettää, luopuvat yleensä muutaman päivän jälkeen, kun se sattuu eikä muutenkaan onnistu.
Vaippoina on pelkkiä kertakäyttövaippoja. Pyllyjä ei pestä, vaan ne pyyhitään kosteuspyyhkeellä, yleensä erittäin hajustetulla. Talkkia käytetään runsaasti. Vaippaihottumaan käytetään paksua kerrosta sinkkivoidetta.
Vauvoille on olemassa myös omia hajuvesiä.

Italia

Oman lääkärin saa jopa valita, ja hän on käytettävissä 24/7, ilmaiseksi. Hän tulee tarvittaessa myös lapsen kotiin.

Usein vauvanruuatkin on jaoteltu alkuruokiin, ensimmäiseen pääruokaan, toiseen pääruokaan jne. Näin lapsi pääsee jo varhaisessa vaiheessa italialaisen ruokakulttuurin makuun.
Italiassa julkiseen terveydenhuoltoon kuuluu omalääkäri-järjestelmä, eli lapsella on oma lääkäri aina 12-vuotiaaksi asti. Tämä lääkäri tutkii odottavaa äitiä kuukausittain ultralla ja labrakokeilla, ja syntymän jälkeenkin seuranta on tiivistä. Oman lääkärin saa jopa valita, ja hän on käytettävissä 24/7, ilmaiseksi. Hän tulee tarvittaessa myös lapsen kotiin. Odottavan äidin ruokavalioon lastenlääkäri kiinnittää erityisesti huomiota ja antaa mm. reseptejä.
Italiassa äiti ja vauva eivät saa synnytyksen jälkeen hetkenkään rauhaa. Vierailijoita riittää aamusta iltaan, ja on todella epäkohteliasta kieltää heitä tulemasta. Muutenkin nainen ja vauva saavat yhteiskunnassa valtavasti huomiota, kehuja ja apuja. Julkisilla paikoilla ventovieraat tulevat neuvomaan, onko lapsella tarpeeksi vaatteita vai ei, ja muuten vaan kehumaan hänen ulkonäköään. Kaupoissa vauvan kanssa liikkuville äideille annetaan usein ilmaisia makupaloja, jotta hän jaksaisi. Toisten lapsia komennetaan julkisilla paikoilla ihan eri tavalla kuin Suomessa.
Yleinen uskomus on, että vauvan koskettaminen tuo hyvää onnea. Siksi ihan ventovieraatkin tulevat lääppimään vauvaa ja se pitää vaan hyväksyä.

Ukraina

Tuttia ei suositella, koska se opettaa lapselle, että lohtua saa esineestä eikä toiselta ihmiseltä.

Ukrainassa rintaruokintaa pidetään tärkeänä ja kaikkia kannustetaan imettämään. Vauvaa neuvotaan ruokkimaan aina, kun vauva haluaa.
Yölläkin vauvan pitää saada imeä rintaa aina, kun hän haluaa. Sanotaan, että on hyvä, jos lapsi syö usein kello 03 ja 08 välillä, koska juuri yöllä maidoneritys on runsaimmillaan. Siksi on hyvä, että vauva nukkuu vanhempien kanssa samassa sängyssä, jolloin yöruokinta on helpompaa sekä vauvalle että äidille.
Koska äidilläkin pitää olla omaa aikaa, äitejä neuvotaan lypsämään maitoa pulloihin, jolloin isä tai isoäiti voi ruokkia lasta silloin, kun äidillä on menoja. Korviketta ei pidä antaa kuin aivan ääritilanteissa.
Tuttia ei suositella, koska se opettaa lapselle, että lohtua saa esineestä eikä toiselta ihmiseltä. Peukalon imemistä pidetään myös huonona asiana. Sanotaan, että lapsi imee peukaloa, jos hän on rauhaton.
Ukrainassa ajatellaan, että hieronta on vauvan kehitykselle erittäin hyödyllistä. Moni käyttää vauvojaan vauvahierontaan erikoistuneilla ammattihierojilla. Vanhemmille on myös saatavilla paljon neuvoja siitä miten vauvaa voi itse hieroa.

Turkki

Turkissa vauvaa ei viedä ulos ensimmäisen 40 elinpäivän aikana.

Turkissa vauvaa ei viedä ulos ensimmäisen 40 elinpäivän aikana. Anopin kuuluu olla kotiapuna ja mukana vauvanhoidossa synnytyksestä saakka.
Turkissa vauvat peitellään aina hyvin, jopa kesähelteellä ollaan varovaisia, ettei vauva saa vetoa iholleen.
Turkissa annetaan jo hyvin pienille vauvoille samaa ruokaa kuin aikuisille. Erillisiä vauvaruokia ei yleensä tehdä ja teetäkin annetaan jo vauvoille, joskus jopa tuttipullosta.
Vauvat nukutetaan usein lattialla istuvan äidin (tai muun hoitajan) suoraksi ojennettujen jalkojen päällä edestakaisin heiluttelemalla.

Filippiinit

Köyhimmät töissäkäyvät äidit jättävät lapsensa jo viikon parin ikäisenä sukulaisten hoivaan, koska täällä ei ole äitiyslomia.

Fiippiineillä vain kolmannes äideistä imettää vauvaansa. Mutta ne, jotka imettävät, jatkavat usein imetystä kunnes lapsi on kaksivuotias. Köyhimmät töissäkäyvät äidit jättävät lapsensa jo viikon parin ikäisenä sukulaisten hoivaan, koska täällä ei ole äitiyslomia. Vauraammissa perheissä lapsilla on yleensä palkatut hoitajat, jotka huolehtivat vauvasta. Osa vauraista äideistä käy työssä, jolloin vauvalla saattaa olla hoitaja päivin ja öin.
Köyhemmissä perheissä vauvat nukkuvat usein sängyssä vanhempiensa kanssa. Vauraissa kodeissa lapsilla on oma huone.
Filippiiniläiset eivät jätä vauvoja itkemään yksin sänkyyn. Itkevää vauvaa keinutetaan sylissä tai kiikutetaan kehdossa, kunnes se rauhoittuu. Kun lapsi oppii kävelemään, hän pääsee leikkimään vanhempien lasten kanssa. Isommat lapset huolehtivat pienemmistä ulkoleikeissä.
Vauvojen peput pestään vaipanvaihdon jälkeen usein vedellä ja saippualla.

Venäjä

Kotiin ei saa kutsua vieraita, kun vauva on alle 1kk. Vieras ihminen voi katsoa pienokaista ”pahalla silmällä”, joka vaurioittaa lasta.

Kansanuskomuksen mukaan alle kuukauden ikäistä vauvaa ei missää tapauksessa saa viedä ulos ihmisten ilmoille, vaan hänet täytyy pitää visusti kotona. Kotiin ei myöskään saa kutsua vieraita. Vieras ihminen voi katsoa pienokaista ”pahalla silmällä”, joka vaurioittaa lasta. Uskomuksen taustalla on aiempien aikojen korkea lapsikuolleisuus ja tartuntatautien pelko. Moni noudattaa tätä tapaa edelleen.
Imettämissuositukset ovat suunnilleen samat kuin Suomessa, mutta imettävälle äidille suositellaan tiukkaa dieettiä: ei tuoreita vihanneksia, makeaa, eineksiä tai keinotekoisia aineita.
Äidinmaitoa suositellaan ensisijaisena ravintona vauvalle. Korviketta annetaan niin kuin Suomessakin: joko imetyksen ohella lisäravintona tai sen jälkeen kun imetys on loppunut, mutta vauva on niin pieni ettei voi vielä juoda lehmänmaitoa. Korvike sekoitetaan usein jauheesta, koska valmiit seokset ovat kalliita.
Venäjällä käytetään paljon länsimaisia vauvanruokia ja ne rajattiinkin heti länsimaisten elintarvikepakotteiden ulkopuolelle.
Venäjällä lääkärit kiinnittävät paljon huomiota vauvan kehitykseen, ja tulevat usein kotikäynneille. Lasten hampaista taas ei välitetä niin paljon kuin Suomessa.
Vauva viedään samalla tavalla pakkasessa ulos lastenvaunuissa niin kuin Suomessa.

Saksa

Lapsi pakkasessa vaunuissa nukkumassa johtaisi todennäköisesti ilmoitukseen lastensuojeluviranomaisille tai poliisille.

Saksassa ei ole neuvolajärjestelmää. Jos äiti on synnyttänyt yksityisellä synnytysasemalla, mikä on Saksassa erittäin tavallista, niin oma kätilö neuvoo, jos neuvoo, myös lapsen syntymän jälkeen. Vanhemmat kysyvät ja vaihtavat kokemuksiaan nettien keskustelupalstoilla.
Palstojen perusteella Saksassa suositellaan imettämään mahdollisimman pitkään, keskimääräinen kesto on seitsemän kuukautta.
Vauvojen nukuttaminen ulkona, vaikkapa yksin vaunuissa pihalla on harvinaista kaikkina vuodenaikoina, koska vanhemmat pelkäävät sieppaajia.
Talvella ulkona nukuttaminen on erittäin vierasta, vaikka sitä monilla palstoilla suositellaan ja vedotaan Suomen esimerkkiin.
Lapsi pakkasessa vaunuissa nukkumassa johtaisi todennäköisesti ilmoitukseen lastensuojeluviranomaisille tai poliisille.
Omaa sänkyä suositellaan alusta alkaen.

Kiina

Monet lapset käyttävät kesät talvet haaroista avoimia housuja. Pissa ja kakka hoidetaan kyykistymällä tienposkeen.

Kiinassa äitejä neuvotaan olemaan käymättä suihkussa kuukauteen synnytyksen jälkeen. Tapa juontaa entisaikaan, jolloin taloissa ei ollut kunnon lämmitystä ja etenkin talvisin äidin pelättiin saavan kylmää, minkä taas uskottiin voivan aiheuttaa monenlaisia sairauksia myöhemmällä iällä.
Synnyttäneen äidin tulisi välttää kaikkia kylmiä tai perinteisesti ”kylminä” pidettyjä ruokia, kuten vesimelonia ja jäätelöä. Sen sijaan äidille suositellaan esimerkiksi pitkään muhinutta possunsorkkapataa, jossa lilluu kokonaisia kananmunia.
Perinne, jonka mukaan synnyttänyt äiti tarvitsee erityisen terveellisenä pidettyä inkivääriä, sekä ulkoisesti että sisäisesti, tuntuu olevan yhä arvossa.
Naiset pelkäävät rintojen rupsahtamista ja valitsevat siksi tuttipullon. Pulloruokintaan kannustaa myös se, että julkisuudessa imettäminen ei ole Kiinassa oikein hyväksyttävää. Toisaalta lukuisat skandaalit, joissa maitojauheesta on löydetty myrkyllisiä aineita, saattavat kannustaa rintaruokintaan.
Keskiluokkaistuneet kiinalaiset käyttävät valtavat määrät kertakäyttövaippoja, mutta vanhempia on alettu kannustaa pestävien kestovaippojen käyttöön sillä perusteella, että ne olisivat iholle parempia.
Monet lapset käyttävät kesät talvet haaroista avoimia housuja. Pissa ja kakka hoidetaan kyykistymällä tienposkeen paikassa kuin paikassa. Mummo tai vaari sitten pyyhkii tyytyväisenä lapsenlapsen takamuksen ja matka jatkuu. Monet kaupunkilaiset ovat alkaneet pitää halkiohousuja takapajuisina, sillä ne eivät kannusta lapsia potalle tai pytylle. Seurauksena on se, että Kiinassa voi nähdä jopa kouluikäisiä lapsia pissimässä vanhemman tai isovanhemman avustuksella vaikkapa roskikseen. Tällaisista tavoista ja maineesta moderni kiinalainen äiti haluaisi jo eroon.

Vinkkejä eri maista antoivat Ylen kirjeenvaihtajat ja avustajat: Annastiina Heikkilä, Marika Kataja-Lian, Petri Burtsov, Kerstin Kronvall, Lotta Nuotio, Kirsi Crowley, Erkka Mikkonen, Pertti Rönkkö ja Sari Taussi.

Katso Kioskin lähetys: Näin kasvatat vauvan suomalaisittain!

Maailmalla ihmetellään, kuinka suomalaisvauvat nukkuvat pakkasessa ja laatikoissa. Me kerromme nyt viralliset ohjeet, kuinka suomalaisvauvaa tulee hoitaa. Vieraana Kelan etuuspäällikkö Suvi Onninen, kätilö Satu Hoffren Kätilöopistolta sekä Inara-vauvan vanhemmat Kirsi Mansilla ja Pablo Mansilla.

Kioski

Marja Sannikka, Eve Väyrynen