Näin kasvatat vauvan suomalaisittain

Maailmalla ihmetellään, kuinka suomalaisvauvat nukkuvat pakkasessa ja laatikoissa. Me kerromme nyt viralliset ohjeet siitä kuinka suomalaisvauvaa tulee hoitaa.

Suomalaiset vauvat nousevat otsikoihin tuon tuosta, joko siksi että he nukkuvat pahvilaatikoissa tai siksi, että heitä nukutetaan ulkona pakkasessa. Me kokosimme ohjeet: miten suomalaisvauvoja tulee hoitaa.

Kun vauva tulee kotiin, ihan ensin täytyy päättää mihin hänet laittaisi. Sijoittelun jälkeen mieleen nousee kysymyksiä syömisestä, vaipanvaihdosta ja nukkumisesta. Kaikkeen tähän löytyy netistä tuhansia ohjeita. Pitikö vauva laittaa selälleen vai mahalleen? Vanhempien viereen vai omaan sänkyyn? Entä pilaako tutti hampaat vai ei?

Me kokosimme ohjeet, joiden avulla suomalaisvauvoja hoidetaan. Ohjeet on antanut lastentautien erikoislääkäri Jarmo Salo Terveyden ja hyvinvoinnin laitokselta.

​

Nukkuminen

Mahallaan vai selällään?

Selällään. Tutkimusten mukaan kätkytkuolemariski on pienempi selällään kuin mahallaan tai kyljellään. Kyljellään riski on puolestaan pienempi kuin mahallaan. 

Pyöriviä lapsia ei tarvitse käydä kääntämässä selälleen.

Vauvoja tulisi nukuttaa puolen vuoden ikään asti selällään. Sitten kun vauva alkaa itse kääntyillä, suosituksen voi unohtaa. 

Kuinka kylmässä ulkona? 

Viiteen pakkasasteeseen asti ulkona on hyvä. Kylmempikin käy, jos vauva on hyvin puettu.

Lapsia nukutetaan Suomessa tavallisesti viiden ja kymmenen asteen pakkasessa. Se on ihan turvallista, jos lapsi on suojassa tuulelta ja hyvässä kopassa. Oulun yliopistossa tehdyn väitöskirjan mukaan paras perheiden kokema lämpötila on viisi astetta pakkasta. Vauvan lämpötilaa on tärkeä seurata, sillä kylmyys on potentiaalisesti vaarallista. Järkevä käytännön ohje on kokeilla vauvan käsiä -  jos kädet ovat lämpimät, vauvalla on lämmin.

Tarkkaa pakkasrajaa ei oikein voi antaa, mutta jos on tarpeeksi pakkasta, niin johan siinä naamakin paleltuu.

Sisällä vai ulkona?

Kumpikin käy, ulkona vauva nukkuu pidempään. Vauvaa voi nukuttaa sisällä tai ulkona. Ulkona vauvat nukkuvat pidempään.

Oulun yliopistossa tehdyn tutkimuksen mukaan pisimpään vauvat nukkuivat viidessä pakkasasteessa. Ulkona nukkumisen terveysvaikutuksista ei ole näyttöä, mutta jo se, että lapsi nukkuu paremmin ja on virkeä tekee hyvää. 

Vieressä vai omassa sängyssä?

Kumpikin käy, mutta uniongelmaiselle lapselle oma sänky voi olla parempi.

Vauva voi nukkua vanhempien kanssa perhepedissä tai omassa sängyssä, kopassa tai vaikkapa äitiyspakkauksen pahvilaatikossa. Perheet voivat itse valita sopivan nukkumisjärjestelyn. Humalaisten vanhempien vieressä pieni vauva ei kuitenkaan voi nukkua. 

Jos perheessä on uniongelmia, voi olla perusteltua, että vauva nukkuu omassa sängyssään tai puolen vuoden jälkeen omassa huoneessaan.

– Tutkimusten mukaan vanhempien liikkeet herättävät lapsen useammin kuin lasten liikehtiminen vanhemmat, sanoo Jarmo Salo.

Ruoka

Kuinka usein vauva syötetään?

Nälän mukaan. Vauva syötetään sitten kuin hänellä on nälkä. Erityistilanteissa terveydenhuollosta voidaan antaa joku muu ohje, mutta normaalisti vauva syötetään silloin kun hän kaipaa maitoa. 

Pitääkö vauva herättää syömään?

Ei pidä. Tervettä vauvaa ei tarvitse yöllä herättää syömään. Sairaus, häiriö tai keskosuus voi aiheuttaa sen, että terveydenhuollosta ohjeistetaan herättämään vauva, silloin kannattaa totella annettuja ohjeita.

Rintamaito vai korvike?

Rintamaito on lapsen parasta ravintoa. Toisaalta, tässä on tärkeää kuunnella perheitä ja huomioida kokonaistilanne. On tilanteita, joissa korvikkeen käyttö on luontevampi ratkaisu.

Jos äiti ei halua tai voi imettää, ei siitä lapselle haittaa ole, äidinmaidonkorvikkeet ovat riittävän hyviä.

Imetykseen liittyy kuitenkin paljon muitakin hyviä asioita kuin ravitsemus, se mm. herkistää äitiä lapsen viesteille ja tukee kiintymyssuhteen rakentumista.

Kuinka pitkään imetystä jatketaan?

Täysimetystä 6 kk ikään asti, imetystä ylipäätään ainakin vuoden ikään asti.

Voimassa olevien suositusten mukaan täysimetystä tulisi jatkaa kuuden kuukauden ikään asti ja osittaista imetystä kiinteiden ruokien ohella vähintään vuoden ikään asti. Imetys tukee lapsen normaalia kasvua, kehitystä ja terveyttä.

Myös imettävä äiti hyötyy imetyksestä, sillä imetys mm. auttaa painonhallinnassa ja vähentää myöhempää riskiä sairastua rintasyöpään.

– Imetyksen tukeminen alkuvaiheessa on tärkeää. Synnytyssairaalassa annetaan imetysohjausta, mutta kun olo siellä on koko ajan lyhentynyt, onko se riittävää se ohjaus, jota siellä saadaan? kysyy Jarmo Salo.

Milloin vauvalle aletaan antaa muita ruokia?

Aikaisintaan 4 kk iässä, viimeistään 6 kk iässä. Kiinteiden ruokien antaminen aloitetaan yksilöllisen tarpeen mukaan aikaisintaan 4 kk iässä, viimeistään 6 kk iässä.

Hoito

Kakka! Pyyhitäänkö vai pestäänkö peppu?

Ei tarvitse pestä. Vaipat ovat muuttuneet paljon viime vuosina, ne eivät jää kosteiksi samalla tavalla kuin ennen. Vaippojen kehittymisen seurauksena lasten vaippaihottumat ovat vähentyneet huomattavasti.

Jos lapsella on vaippaihottumaa, silloin pesu on hyvä. Jos iho taas pysyy hyvänä, ei vauvan peppua tarvitse pestä, pyyhkiminen riittää.  

– Minulla on vahva tuntuma, että vaippojen käyttö on viime vuosina noussut selvästi. Ennen vaipoista päästiin eroon aikaisemmin, koska ne olivat huonompia, nykyään vaippoja pidetään pidempään, sanoo Jarmo Salo. 

Tutti vai ei?

Säännöllinen tutin käyttö on ok 6 kk ikään asti, sen jälkeen tuttia voi käyttää epäsäännöllissesti. 

Tutti tuo turvaa ja ehkäisee kätkytkuolemia.

Kun riski kätkytkuolemaan on häviävän pieni, ei tämä kuitenkaan ole syy käyttää tuttia. Jos tuttia käyttää liian pitkään, se voi aiheuttaa purentaongelmia.

Ohje on, että puolen vuoden jälkeen tuttia tulisi käyttää mahdollisimman vähän, pelkästään vauvan rauhoittamiseen. Tutista olisi hyvä luopua kokonaan vuoden iässä tai vihoviimeistään kahden vuoden iässä. Tutin käyttö lisää hieman korvatulehduksen riskiä. 

Milloin vauva voi istua?

Kun vauva itse pyrkii istumaan. Vauvan istumisesta ei ole varsinaista virallista suositusta, usein fysioterapeutit neuvovat, että vauva voi istua noin puolen vuoden iässä.

Paras ohje tähän on se, että vauva istuu kun on itse siihen valmis, eli alkaa itse hakeutua istuma-asentoon. Jos lapsi ei pysty pitämään istuma-asentoa, silloin hän ei vielä ole valmis. Näyttöä siitä, että varhainen istuminen haittaisi tukirangan kehitystä ei ole.

Rokotukset vai ei?

Rokotukset ehdottomasti. Rokotuskattavuus Suomessa on tällä hetkellä erittäin hyvä, ja on tärkeää, että se on sitä jatkossakin.

Nykyihminen ei tiedä millaista se oli, kun lapset sairastivat paljon vaikeita tauteja. Kun rokotuskattavuus pysyy korkeana, nämä taudit pysyvät poissa.  

Kannattaako ottaa muita kuin virallisen rokotusohjelman rokotteet?

Vesirokkorokote kannattaa ottaa. Vesirokkorokote ei vielä kuulu suomalaiseen rokotusohjelmaan, mutta se kannattaa ottaa, jos se on mahdollista. Yksi rokotus antaa kohtalaisen suojan vesirokkoa vastaan, kaksi antaa paremman.

Kaksilapsisen perheen rokottaminen maksaa noin 300 euroa, eikä rokotukseen saa Kela-korvausta. Vesirokkorokote on jo hyväksytty viralliseen rokotusohjelmaan, mutta vielä siihen ei ole osoitettu rahoja. Vesirokon tartuttaminen tahallaan ei ole järkevää.

– Suosittelen lämpimästi kaikille suomalaislapsille vesirokkorokotetta. Olisi tärkeää saada rokote mukaan yleiseen rokotusohjelmaan, sen kustannusvaikuttavuuskin on jo aikoja sitten osoitettu, sanoo Jarmo Salo.

D-vitamiinia vai ei?

D-vitamiinia pitää antaa. Lapsille tulee antaa 10 mikrogrammaa D-vitamiinia päivässä kahden vuoden ikään asti, sitä vanhemmille lapsille annetaan 7,5 mikrogrammaa. Jos perheessä on eri ikäisiä lapsia, kaikille voi hyvin antaa sen kymmenen milligrammaa. 

– Jotkut käyttävät selvästi suurempia annoksia, niistä ei ole osoitettu mitään hyötyä ja niistä voi olla haittaa, sanoo Jarmo Salo.

Miten sinä teet?

Luotatko asiantuntijaan vai teetkö omien tapojesi mukaan? Vastaa kysymyksiin tällä lomakkeella!

​

Koostamme kokemusasiantuntijoiden vastauksista yhteenvedon. Miten suomalainen vauva oikein kasvatetaan?

Aiheesta lisää myös Kioskin tv-lähetyksessä 25.2.2015.

Kuvitus: Riikka Kurki

Yle TV2 arkisin 19.30—20.00