Sonia Afganistanista – mitä tapahtuu, kun turvapaikanhakija tulee Suomeen?

Suomeen saapuu Afganistanista pakolaisnainen perheensä kanssa. Miksi hän on paennut kotimaastaan ja mitä hänelle tapahtuu, kun hän lopulta pääsee Suomeen? Ota myös haltuun maahanmuuttoon liittyvät termit ja luvut.
Kuva: EPA/Sergei Ilnitsky

Tutustu kuvitteelliseen Soniaan ja hänen turvapaikanhakuprosessiinsa Suomessa.

Sonia on syntynyt Afganistanissa, hän on 35-vuotias, ja hänellä on mies ja kolme pientä lasta. Perheellä on Kabulin laitamilla pieni kahvila, jossa käy amerikkalaisia ja muita ulkomaalaisia asiakkaita.

Vuoden 2015 ensimmäisen puoliskon aikana on Suomeen saapunut yhteensä 2642 turvapaikanhakijaa.

Eräänä päivänä Sonian mies saa puhelun al-Qaidalta. Terroristit haluavat perheen vakoilevan amerikkalaisia ja ilmoittavan, milloin nämä ovat paikalla. Perhe pelkää al-Qaidan iskevän kahvilaan ja tuhoavan heidän ainoan elantonsa lähteen.

Sonia ja hänen miehensä pelästyvät ja sulkevat kahvilan muutamaksi päiväksi, mutta tämän seurauksena he saavat vain uusia uhkauksia. Tällä kertaa terroristit uhkaavat tappaa Sonian ja lapset, sillä he tietävät, missä nämä yleensä liikkuvat.

Hädissään perhe haalii kokoon kaiken, mitä he kuvittelevat tarvitsevansa, myös korut ja arvoesineet.

Ainoa vaihtoehto on hakea turvapaikkaa, ja siksi Sonian ja hänen perheensä on matkustettava ilman lupaa, salassa viranomaisilta. Viisumia heille ei edes myönnettäisi, sillä jos viranomaiset epäilevät jonkun hakevan turvapaikkaa jostakin Euroopan maasta, viisumihakemus hylätään.

Sonian perhe käyttää kaikki säästönsä ja myy arvoesineensä, jotta he saisivat koottua summan, jonka salakuljettaja vaatii vastineeksi matkasta Eurooppaan. Viikkoja kestävän, hengenvaarallisen matkan hinta on kymmeniätuhansia euroja.

Tällaisen matkan on kokenut irakilainen Hawkar. Hänen dramatisoitu tarinansa auttaa ymmärtämään, millaista on matkustaa ihmissalakuljettajien armoilla Suomeen.

Kuvitellaan, että Sonia perheineen selviää Afganistanista Suomeen hengissä. Mitä heille tapahtuu täällä?

Turvapaikka ja oleskelulupa

Heti saavuttuaan Sonia hakee perheensä kanssa turvapaikkaa Suomesta. Hän ilmoittaa asiasta poliisille tai rajatarkastusviranomaiselle.

Vuoden 2015 alussa turvapaikkahakemusten keskimääräinen käsittelyaika oli 157 päivää

Kun turvapaikkahakemuksen jättämisestä on kulunut kolme kuukautta, Sonia haluaisi töihin. Tämä ei kuitenkaan ole mahdollista, sillä hänellä ei ole passia eikä viisumia. Siksi hänen on odotettava puoli vuotta. Jos hänellä olisi Suomeen saapuessaan ollut mukanaan matkustusasiakirja, hän voisi mennä töihin jo nyt, kolme kuukautta turvapaikkahakemuksen jälkeen.

Turvapaikan saaminen Suomesta edellyttää, että Sonia on kotimaassaan vainottu ja hänen henkensä on uhattuna. Suomesta ei ole helppoa saada turvapaikkaa, mutta vaikka pakolaisaseman eli turvapaikan saamisen kriteerit eivät täyttyisikään, hakija voi silti saada suojelun tarpeeseen perustuvan oleskeluluvan. Tällöin kyse voi olla esimerkiksi toissijaisesta tai humanitaarisesta suojelusta.

Toissijaisen suojelun perusteella oleskelulupa myönnetään, jos hakijaa uhkaa kotimaassaan esimerkiksi kuolemanrangaistus, kidutus tai muu ihmisarvoa loukkaava kohtelu. Humanitaarisen suojelun perusteella oleskeluluvan voi puolestaan saada, jos turvapaikanhakija ei voi palata kotimaahansa siellä tapahtuneen ympäristökatastrofin takia, jos kotimaan olot ovat vaaralliset esimerkiksi kansainvälisen tai maan sisäisen aseellisen selkkauksen vuoksi tai jos maan ihmisoikeustilanne on vaikea.

Viime vuosina humanitaariseen suojeluun perustuvia oleskelulupia on  myönnetty hyvin vähän.

Oleskelulupa voidaan myöntää myös yksilöllisestä inhimillisestä syystä, joka ei kuulu kansainväliseen suojeluun.

Jos turvapaikanhakija ei voi palata kotimaahansa siellä tapahtuneen ympäristökatastrofin takia tai jos kotimaan olot ovat vaaralliset esimerkiksi sodan vuoksi, hän voi saada oleskeluluvan humanitaarisen suojelun perusteella.

Sonia on afganistanilainen, ja jos kansainvälisen suojelun ehdot täyttyvät, Afganistanista tulevat voivat saada Suomesta turvapaikan tai oleskeluluvan joko toissijaisen tai humanitaarisen suojelun perusteella. Viime vuosina humanitaariseen suojeluun perustuvia oleskelulupia on kuitenkin myönnetty hyvin vähän.

Perheenyhdistäminen

Jos Sonia olisi lähtenyt Suomeen yksin ilman perhettään ja saanut oleskeluluvan, myös muut perheenjäsenet olisivat voineet hakea oleskelulupaa Suomessa. Perheenyhdistämistä koskevat säännöt ovat kuitenkin hyvin tiukat, eikä ole ollenkaan taattua, että oleskelulupa myönnetään perhesiteen perusteella.

Kotimaahan jääneiden perheenjäsenten tulee itse jättää oleskelulupahakemus johonkin Suomen suurlähetystöön, jota kyseisessä maassa ei välttämättä edes ole. Kaikilla ei myöskään ole varaa maksaa hakemusta tai matkoja suurlähetystöön.

Vastaanottokeskukset

Sillä välin kun Sonia perheineen odottaa oleskelulupapäätöstä, he saavat asua ilmaiseksi vastaanottokeskuksessa, joita on Suomessa kolmetoista. Vastaanottokeskuksessa perheen käytettävissä on oma tila sekä yhteiset tilat, kuten keittiö ja suihkut. Vastaanottokeskuksista vastaavat valtio, Punainen Risti ja kunnat.

Jo ennen oleskelulupapäätöstä Sonia ja hänen perheenjäsenensä saavat matkustaa vapaasti Suomessa. He saavat asua myös muualla kuin vastaanottokeskuksessa, mutta siinä tapauksessa he itse vastaavat kaikista kustannuksista. Sosiaali- ja terveyspalvelut tarjoaa se vastaanottokeskus, jossa he ovat kirjoilla.

Vastaanottoraha

Sonia ja hänen miehensä voivat hakea vastaanottokeskuksestaan vastaanottorahaa. Lapsilisää he eivät saa, mutta lasten määrä otetaan huomioon vastaanottorahassa.

Vuonna 2013 yksinasuvan oleskeluluvanhakijan vastaanottoraha oli 262,46 euroa kuukaudessa. Jos vastaanottokeskus tarjosi oleskeluluvanhakijalle ateriat, avustus oli 74,99 euroa kuukaudessa. 

Ensimmäiset kuukaudet Sonia odottaa perheineen oleskelulupaa, ja koska he eivät lain mukaan saa tehdä ansiotyötä, he auttelevat vastaanottokeskuksessa. Lisäksi heille laaditaan koulutusohjelma, jonka tavoitteena on perehdyttää heidät uuden maan kieleen ja kulttuuriin.

Kiintiöpakolaiset

Sonia ja hänen perheensä joutuivat pakenemaan yllättäen ja ilman viisumia. On kuitenkin ihmisiä, jotka voivat saada pakolaisaseman jo ennen kuin he tulevat Suomeen. Nämä ihmiset ovat kiintiöpakolaisia.

Joka vuosi valtion talousarvion yhteydessä varataan tietty summa tietylle pakolaismäärälle. Vuosina 2001–2013 Suomeen on otettu vuosittain 750 kiintiöpakolaista. Viime vuonna pakolaiskiintiötä nostettiin Syyrian kriisin vuoksi niin, että kiintiöpakolaisia otettiin 1050.

Kuva: EPA/Yannis Kolesidis

Tuoreen päätöksen mukaan Suomi ottaa vastaan 293 kiintiöpakolaista seuraavan kahden vuoden aikana. Välimeren ylittäneitä turvapaikanhakijoita otetaan kahden vuoden aikana vastaan 792.

Suomen viranomaiset haastattelevat tulevia kiintiöpakolaisia etukäteen heidän kotimaassaan tai sen hetkisissä pakolaiskeskuksissaan ja vasta sitten auttavat heitä siirtymään laillisia reittejä Suomeen.

Entä mitä Sonialle sitten tapahtuu?

Takaisin afganistanilaiseen Soniaan, joka hakee turvapaikkaa Suomesta. Vuoden 2015 alussa turvapaikkahakemusten keskimääräinen käsittelyaika oli 157 päivää. Kun Sonia ja hänen perheenjäsenensä saavat oleskeluluvan, heillä on periaatteessa samat oikeudet ja velvollisuudet kuin syntyperäisillä suomalaisilla.

He muuttavat omaan kotiin ja voivat aloittaa uuden elämän. He ovat ja elävät kuin mikä tahansa tavallinen perhe. Kabulissa Sonialla ja hänen miehellään oli kahvila, mutta nyt he työskentelevät luultavasti siivoojina tai ravintola-alalla.

Koulutusta vastaavaa työtä voi olla aika vaikea löytää ilman sujuvaa kielitaitoa.

He saavat palkkaa ja maksavat veroja, perheen kolme lasta käyvät koulua ja oppivat suomea tai ruotsia – riippuen siitä, minne perhe asettuu asumaan. Ehkä jonakin päivänä he voivat lopulta palata kotiin tai saavat Suomen kansalaisuuden. Aika näyttää.

Näistä maista tullaan Suomeen turvapaikan toivossa

Kuva: UN Photo/Evan Schneider

Kymmenen maata, joista Suomeen on tullut eniten turvapaikanhakijoita tänä vuonna (1.1.–30.6.2015).

  1. Irak, 714 ihmistä
  2. Somalia, 657 ihmistä
  3. Albania, 141 ihmistä
  4. Afganistan, 132 ihmistä
  5. Kosovo, 100 ihmistä
  6. Venäjä, 92 ihmistä
  7. Syyria, 88 ihmistä
  8. Nigeria, 78 ihmistä
  9. Marokko, 56 ihmistä
  10. Algeria, 49 ihmistä

Yli kymmenen turvapaikanhakijaa on tullut myös Angolasta, Etiopiasta, Gambiasta, Iranista, Kamerunista, Serbiasta, Ukrainasta ja Turkista. Lisäksi Suomeen on tullut 45 turvapaikanhakijaa, joiden lähtömaa on tuntematon.

Vuoden 2015 ensimmäisen puoliskon aikana on Suomeen saapunut yhteensä 2642 turvapaikanhakijaa.

Termit haltuun – kuka on pakolainen? Mikä on oleskelupa?

Kuva: EPA

PAKOLAINEN 

Ihminen, joka on joutunut pakenemaan kotimaastaan, koska hänellä on aihetta pelätä joutuvansa vainotuksi. Suomessa pakolaisasema perustuu oleskelulupaan, joka myönnetään, jos ihmisellä on aihetta pelätä joutuvansa vainotuksi rodun, uskonnon, kansallisuuden, tiettyyn yhteiskuntaluokkaan kuulumisen tai poliittisen mielipiteen vuoksi.

TURVAPAIKANHAKIJA 

Ihminen, joka on omaehtoisesti lähtenyt kotimaastaan ja jättänyt turvapaikkahakemuksen toisessa maassa.

TURVAPAIKKA 

Jatkuva oleskelulupa, joka myönnetään, jos ihminen pelkää kotimaassaan joutuvansa vainotuksi rodun, uskonnon, kansallisuuden, tiettyyn yhteiskuntaluokkaan kuulumisen tai poliittisen mielipiteen vuoksi. Turvapaikka voidaan myöntää myös naisille, jotka joutuvat vainotuiksi sukupuolensa perusteella.

OLESKELULUPA 

Ellei hakija täytä turvapaikan saamisen edellytyksiä, hänelle voidaan myöntää väliaikainen tai jatkuva oleskelulupa, joka perustuu muihin syihin, esimerkiksi toissijaiseen suojeluun. Oleskelulupa voidaan myöntää toissijaisen suojelun perusteella, jos hakijaa uhkaa kotimaassaan kuolemanrangaistus, teloitus, kidutus tai muu epäinhimillinen tai ihmisarvoa loukkaava kohtelu. Oleskeluluvan voi saada myös humanitaarisista syistä, esimerkiksi hakijan maassa tapahtuneen katastrofin perusteella.

Myös opinnot, työpaikka tai perhesuhteet voivat olla peruste oleskeluluvan myöntämiselle.

Jos hakija ei täytä kansainvälisen suojelun edellytyksiä, mutta hän kieltäytyy lähtemästä Suomesta esimerkiksi terveyssyistä tai siksi, ettei hän voi palata kotimaahansa, oleskelulupa voidaan myöntää myös väliaikaisena.

SIIRTOLAINEN 

Ihminen, joka asettuu asumaan Suomeen tilapäisesti tai pysyvästi. Siirtolaisia ovat kaikki, jotka tulevat toisesta maasta Suomeen työskentelemään, opiskelemaan tai asumaan.

DUBLIN-ASETUS

Dublin-asetus astui voimaan vuoden 2003 alussa. Sen mukaan EU-maat sekä Norja, Islanti ja Sveitsi vastaavat maahan saapuvista turvapaikanhakijoista. Jos turvapaikanhakija pakenee veneellä Afrikasta ja nousee maihin Italiassa, hänen oleskeluluvastaan vastaa Italia. Viime vuosina tämä on aiheuttanut huomattavia ongelmia Välimeren rannikkovaltioille.

Artikkeli on osa Kioskin ja Yle X3M:n​ ihmissalakuljetusta valottavaa yhteistyöhanketta Menolippu Eurooppaan.

Lähteet: Ulkomaalaislaki, Maahanmuuttovirasto ja Pakolaisneuvonta ry

Teksti: Catariina Salo

Korjaus 3.8.2015: Tarkennettu kiintiöpakolaisten ja Välimeren alueelta saapuvien turvapaikanhakijöiden määrää.

Yle TV2 arkisin 19.30—20.00