Olohuone, josta ei kerrota äidille: Kävimme tutkimusmatkalla Aasian love-hotelleissa

Love-hotelli on paikka rakkaiden, salarakkaiden ja ystävien hauskanpidolle – harvemmin ainakaan nukkumiselle. Hotelleissa vierailevat sekä kypsään ikään ehtineet että nuoret.

Japanissa ensimmäiset nykyisenkaltaiset love-hotellit (rabuho), raottivat verhojaan 60-70-luvuilla, Etelä-Koreassa nämä (kutsutaan myös nimellä MT) yleistyivät 80-luvulla. Nyt Japanissa kerrotaan olevan arviolta noin 35 000 ja Etelä-Koreassa noin 25 000 love-hotellia.

Love-hotellin tunnistaa usein poikkeuksellisen prameasta tai omalaatuisesta ulkokuorestaan sekä ulkoseinällä olevasta hintataulukosta, jossa on huonevuokrahinta tunniksi, kahdeksi tai koko yöksi. Muutaman tunnin lepohetki maksaa parikymmentä euroa, koko yön voi saada 60 eurolla.

Joidenkin hotellien sisällä odottaa tyypillinen hotellivastaanottovirkailija, joissakin hotelleissa vastaanottovirkailija palvelee seinän takana eikä näe asiakkaita. Joissakin hotelleissa ei ole vastaanottovirkailijaa lainkaan, vaan huone varataan ja maksetaan automaatissa.

Hyvin varusteltu

Love-hotellihuoneessa on yleensä samat perusmukavuudet kuin muissakin hotellihuoneissa: sänky ja yöpöytä, baarikaappi ja vedenkeitin, kylpyhuone ja kertakäyttöhammasharja. Tunnelmaa saa luotua valaistuksella tai musiikilla. Uusimpien hotellien huoneissa saattaa olla myös televisio, Playstation ja langaton nettiyhteys.

Mutta kuka tulee love-hotelliin pelaamaan pleikkaa tai katsomaan Netflixiä? Aika monikin.

Korealainen Yong kertoo, että hänelle ja hänen tyttöystävälleen love-hotelli on kuin olohuone.

– Toisinaan käymme hakemassa pitsan ja menemme hotelliin katsomaan elokuvaa. Uudet hotellit ovat todella hyvin varusteltuja. Huoneissa on muun muassa iso taulutelevisio ja poreallas, Yong kertoo.

Tänäkin päivänä aasialaiset nuoret asuvat pitkään vanhempiensa kanssa. Siten esimerkiksi opiskelijoiden ei tarvitse maksaa vuokraa eikä laittaa ruokaa, mutta toisaalta he saavat mennä omia menojaan. Monet eivät esittele poika- tai tyttöystäväänsä vanhemmilleen ennen kuin hääseremoniassa. Vapaa-aikaa vietetään kotona vanhempien poissa ollessa, mutta useimmiten kaupunkien kahviloissa, elokuvateattereissa – ja love-hotelleissa.

Toisinaan käymme hakemassa pitsan ja menemme hotelliin katsomaan elokuvaa.

Yongin vanhemmat ovat kyllä tavanneet hänen tyttöystävänsä, mutta yökylään tyttöystävää ei voi kutsua.

Totta kai teemme love-hotellissa aina sitä muutakin. Siihen meillä ei ole muuta paikkaa, Yong kertoo.

”Olisi naurettavaa tehdä muita asioita”

Japanilaiselle Harukalle love-hotelli tarkoittaa sitä itseään.

– Hotellihuoneissa voi katsella elokuvia, laulaa karaokea tai pelata videopelejä, mutta minulle huoneet ovat seksiä varten. Olisi naurettavaa tehdä siellä muita asioita, Haruka latelee.

Japanissa seksi on edelleen häpeällistä.

Haruka tunnustaa käyneensä hotelleissa sekä seurustelukumppaneidensa että yhdenillan juttujen kanssa. Tällä hetkellä hänellä on vain yksi love-hotellikumppani: oma poikaystävä.

Nuoripari on juuri astunut ulos violetiksi maalatusta ja prinsessalinnalta näyttävästä rakennuksesta, joka sijaitsee Tokion Shibuyassa. Tämän prinsessalinnan tavoin hotellialueen muutkin talot näyttävät enemmän tai vähemmän epätodellisilta: yhtä rakennusta koristaa delfiinit ja merihevoset, toista Mikki ja Minni Hiiri, kolmatta hopean ja mustan väriset tribaalikuviot, neljättä suuri teksti Two-Way.

21-vuotias Haruka on valmis kertomaan love-hotelliaiheesta, mutta poikaystävä on häntä varautuneempi ja katsoo sopivaksi käydä ostamassa juomaa läheisestä automaatista.

– Kotona isäni huone on oman huoneeni vieressä. En halua ajatellakaan, että vanhempani kuulisivat sänkyni tärisevän tai minun ääntelehtivän seinän toisella puolen, Haruka kertoo.

Se on salaisuus

Haruka on ollut poikaystävänsä kanssa yhdessä yli kolme vuotta. Useimmiten lemmenleikit hoidetaan poikaystävän kotona silloin, kun tämän vanhemmat eivät ole kotona.

– Alkaa kyllästyttää, jos olemme aina samassa paikassa. Tämä on hyvää vaihtelua, Haruka hymyilee.

Haruka kuitenkin sanoo, että hän on ollut love-hotelleissa myös naispuolisten kavereiden kanssa. Sekä korealaisissa että japanilaisissa love-hotelleissa järjestetään toisinaan synttäreitä, tyttöjen juhlia tai karaokeiltoja. Japanilaisella Harukalla on kuitenkin myös ystäviä, jotka eivät käy hotelleissa ollenkaan – tai eivät ainakaan puhu siitä.

– Juttelen love-hotelleista kavereideni kanssa, mutta harkitsen tarkkaan, keiden kavereiden kanssa. Jotkut nuoret eivät halua keskustella näistä asioista. Japanissa seksi on edelleen häpeällistä, Haruka sanoo.

Kun poikaystävä palaa kädessään kahvitölkki ja appelsiinimehupullo, Haruka on ehtinyt puhua jo suunsa puhtaaksi.

Pari jatkaa matkaansa ja katoaa värikkäiden hotellien väliseltä pikkukadulta pääkadun ihmisvilinään. Tarina ei kerro, etsivätkö nuoret vielä toisen hotellihuoneen vai lähteekö kumpikin jo kotiinsa omaan huoneeseensa – sinne vanhempien huoneen viereen.

Teksti ja kuvat: Karoliina Kantola, Tokio