Näin vuonna 1990 Ylen ohjelmassa: "Mistä homon tunnistaa?", "Olitko koulusi ainoa hintti?"

Mistä saatatte päätellä kuka on hetero ja kuka on homo, kysyttiin tv-ohjelmassa.​
Mistä saatatte päätellä kuka on hetero ja kuka on homo, kysyttiin tv-ohjelmassa.​

Vuonna 1990 Ylen keskusteluohjelmassa keskityttiin pohtimaan sitä, miten homomiehen voi oikein tunnistaa.

– Mistä saatatte päätellä kuka on heteromies ja kuka homomies? kysyi toimittaja Elina Pylkkänen vierailtaan.

Keskustelemassa aiheesta oli neljä miestä. Yksi heistä oli lukiolainen Mikko Roiha, joka ponnekkaasti kertoi olevansa homo. Sittemmin Roiha on tullut tutuksi teatteriohjaajana. Ohjelman kuvaukset olivat hermostuttaneet nuorta opiskelijaa, Berliinistä tavoitettu Roiha muistelee.

– Olin kauhuissani, taisin siksi olla niin näsäviisas ja skarppina siinä tilanteessa.

Hän muistelee 1990-luvun alkupuolta aikana, jolloin piti perustella kaikille omaa seksuaalisuuttaan. Lisäksi silloin ei oltu samalla tavalla poliittisesti korrekteja kuin nykyään. Se käy ilmi mm. siitä, kuinka toimittaja kysyy Roihalta, onko hän koulunsa ainoa ”hintti”.

– Se ei ollut sen kummemmin haukkumasana silloin.

"On ilo olla homo"

Lauantaina on vuorossa Pride-juhlan kohokohta, kun jokavuotinen sateenkaarikulkue halkoo Helsingin ydinkeskustan. Pari vuosikymmentä sitten vastaavassa tapahtumassa, Vapautusmarssissa, nähtiin tuhansien osanottajien sijasta vain sata ihmistä, Roiha kertoo.

– Pelotti aivan hirveästi. Mannerheimintiellä huusimme iskulausetta ”On ilo olla homo!”.

Tunnelma onneksi keveni viimeistään siinä vaiheessa, kun Esplanadinpuiston kohdalla päihtynyt henkilö huudahti, että jokaisen pitäisi ottaa kotiinsa oma homo.

Homot eivät vaikene enää koskaan

Roiha on onnellinen siitä, kuinka suuria harppauksia Suomessa on otettu viimeisten vuosikymmenten aikana hbtliq-ryhmien oikeuksien saralla. Siitä huolimatta hän ei hämmästele uuskonservatismin nousua. 

– Siitä ajasta, kun homoseksuaalisuuden ympärillä oli täysi hiljaisuus ei kuitenkaan ole kuin parisenkymmentä vuotta. 

Roihan mielestä on ensijaisen tärkeää, että seuraavaksi etenee translain uudistus. Sen lisäksi hän uskoo, että jatkossa tarvitaan yhä tarkempia työsuojeluun liittyviä lakeja, joilla varmistetaan se, että ketään kansalaista ei kiusata. Hän on nimittäin huolissaan siitä, kuinka tasavertaisuuden ihanteille rakennettua suomalaista yhteiskuntaa ollaan mahdollisesti purkamassa. 

– Onhan tässä sellainen kehitys tapahtunut, että homoja ei enää millään saada kaappiin. Me emme ole enää ikinä hiljaa.

Katso koko Kun mies haluaa miehen -keskustelu!