6 asiaa, joita et tiennyt romaneista

Kuva: Yle​
Kuva: Yle​

1. Vaatetuksen tulee olla peittävä

Romanien pukeutumistyyli perustuu siihen, että vaatetuksella tulee olla tietty peittävyys. Perusperiaate on että peitetään muut osat paitsi kädet ja pää. Ulkonäöllisesti nykyinen pukeutumistyyli on kehittynyt 1900-luvulla. Tuon ajan naisten juhlavammasta asusta on tullut romaninaisten arkivaate. 

Pukeutumiseen liittyy pieniä yksityiskohtaisia ohjeita. Esimerkiksi romaninaisen hameenhelma ei saisi koskettaa vaikkapa ohikävellessä vanhempaa ihmistä.

Se tekee romanin, että tietää, mitkä asiat ovat tabuja, ja että käyttäytyy sen mukaan.

2. Häveliäisyys vanhempien seurassa on tärkeää

Häveliäisyydellä tarkoitetaan sitä, että romani ei tuota itselleen eikä muille romaneille häpeää. Käyttäytymiskoodiin liittyy monia yksityiskohtia, esimerkiksi vanhempien ihmisten kunnioitus ja vaatteiden koskemattomuus.

Perinteisten romanitapojen mukaan likaa ja puhtautta koskevat käsitykset vaikuttavat siihen, mistä on kohteliasta puhua kenenkin seurassa.

Romanikulttuurissa tabuja ovat ihmisruumiin toimintaan ja sukupuoliasioihin viittaavat asiat. Niiden ääneen lausumista on vältettävä, ja niistä on käytettävä kiertoilmaisuja.

Tämä koskee esimerkiksi vessassa käymistä - varsinkin, jos ollaan vanhempien ihmisten seurassa.

– Se tekee romanin, että tietää, mitkä asiat ovat tabuja, ja että käyttäytyy sen mukaan, kertoo professori Panu Pulma.

3. Useimmilla romaneilla on lempinimi

Koska romanienkin keskuudessa esiintyy samannimisiä henkilöitä, heille annetaan usein lempinimi joko sen perusteella missä asuu (esimerkiksi Enontekiön-Jonna) tai mikä on ominaista henkilölle (esimerkiksi Laulaja-Tanja).

4. Romanikieli ja romanien tapa puhua suomea ovat kaksi eri asiaa

Romaneilla on oma kieli, joka on peräisin Intiasta. Romanit Suomessa ovat oikeutettuja saamaan oman kielensä opetusta kouluissa.

Romanien tapa puhua suomea taas menee paikkakuntien mukaan, ja koska romanit ovat juuriltaan osin Karjalasta evakuoitua väkeä, Karjalan murre on vahva.

Tietenkin nykyaikana murteet sekoittuvat, näin käy myös romanimurteille.

Romanien puhekielessä on myös paljon romanikielestä lainattuja sanoja - esimerkiksi räkli tarkoittaa valkolaistyttöä. 

– Tietenkin nykyaikana murteet sekoittuvat, näin käy myös romanimurteille, Pulma selittää.

5. Uskonto on tärkeä 

Uskonto on useimmille romaneille erittäin tärkeä asia. Suomen romanit ovat suurimmaksi osaksi kristittyjä luterilaisia ja kuuluvat joko valtionkirkkoon, helluntailiikkeeseen tai vapaakirkkoihin. Osin romanien kuuluminen helluntailiikkeeseen ja vapaakirkkoihin selittyy syrjinnällä. Kun valtionkirkko ei aiempina vuosikymmeninä suhtautunut romaneihin tasa-arvoisesti ja romanien oli myös vaikea saada koulutusta, muut uskonnolliset yhteisöt tarjosivat tähän mahdollisuuksia.

Yksi asia mitä kirkko on pyytänyt anteeksi on, että seurakunta ei ottanut jäseneksi, vaikka paikkakunnalla asuivat.

 Luterilainen kirkko on pyytänyt 1990-luvulla anteeksi aiempaa suhtautumistaan romaneihin. 

– Yksi asia mitä kirkko on pyytänyt anteeksi on, että seurakunta ei ottanut jäseneksi, vaikka paikkakunnalla asuivat, tutkija Panu Pulma kertoo.

6. Perheeseen luetaan kaikki sukuun kuuluvat

Olennaista romanikulttuurissa on kunnioitus vanhempia kohtaan. Vanhemman sukupolven merkitys on aina tärkein perheyhteisössä, jossa perinteet määrittelevät sukupuoliroolit ja työnjaon.  

 Perheeseen luetaan kaikki sukuun kuuluvat.

– Kun puhutaan romaniyhteisöstä, voisi yhtä hyvin puhua sukujen yhteisöstä, se on hyvin perhekeskeinen yhteisö, kertoo Pulma.

Juttua varten haastateltiin Suomen ja Pohjoismaiden historian professoria Panu Pulmaa. Lähteenä on käytetty myös teosta Kielelliset tabut romani-identiteetin kuvaajana (Granqvist & Viljanen 2002).

MITEN ROMANEJA SYRJITÄÄN JA MITÄ ASIOITA HEISTÄ EI TIEDETÄ?

Tästä puhuvat laulava opiskelija Dimitri Lindgren, romaniaktivisti Tanja Berg ja erikoissuunnittelija Anneli Weiste-Paakkanen THL:n yhdenvertaisuus- ja osallisuusyksiköstä Kioskin lähetyksessä keskiviikkona Yle TV2:ssa klo 19.30.

Katso myös mitä tapahtui, kun kaksi romania pyysi puhelinta lainaan 40 suomalaiselta.

Katso lähetys