Kansainvälinen hyväntekeväisyysjärjestö Oxfam julkisti alkuviikosta mielenkiintoisen raportin. Ensi vuonna, jos kehitys jatkuu samanlaisena, ihmiskunnan rikkain prosentti omistaa yli puolet kaikista maailman varoista.
Raha menee siis rahan luo.
Yle Uutiset kysyi viideltä kirjeenvaihtajaltaan, miten heidän asemamaassaan suhtaudutaan tuloerojen kasvuun ja vaurauden näyttämiseen.
Itänaapurissa Venäjällä ruplista pitää osata iloita avoimesti. Sosialismi kaatui runsaat 20 vuotta sitten, nyt markkinatalouden tai kapitalismin ulkoiset voitonmerkit tuodaan häpeilemättä kaikkien nähtäville.
Britannian luokkayhteiskunnassa on paljon niin sanottua vanhaa rahaa. Aatelissuvut ovat eläneet yltäkylläisyydessä vuosisatoja. Nyt Lontoon pankkimaailma on houkutellut maahan myös arabimiljardöörejä ja venäläisiä oligarkkeja.
Kommunistisessa Kiinassa on nykyisellään pitkälti toista sataa miljardööriä. Valtiovalta sietää tilanteen, mutta julkisesti siitä ei juuri puhuta.
Yhdysvallat on kärjessä, mitä tulee rahamiehiin. Amerikan maasta löytyy viitisensataa miljardööriä. Rahaa ei hävetä, se pannaan kiertämään.
Ruotsi edustaa tasa-arvoista pohjoismaista yhteiskuntaa. Maan rikkaat teollisuussuvut ovat edelleen arvostettuja työllistäjiä, mutta tuloerojen kasvaminen huolestuttaa länsinaapuriamme.
Häveliäs Suomi ei pullistele
Suomessa ero upporikkaiden ja rutiköyhien välillä ei ole – ainakaan vielä – päässyt kovin suureksi, jos asiaa vertaillaan kansainvälisesti.
Niin kauheata ei voi olla olemassa kuin keltainen Lamborghini.
Professori Timo Airaksinen
Suomen rikkain prosentti omistaa 12–15 prosenttia maamme vauraudesta.
– Suomessahan tilanne on aika hyvä. Tuloerot ovat melko kohtuullisia. Meidän pitää olla ylpeitä siitä ja koettaa vaalia tätä perinnettä, sanoo Helsingin yliopiston filosofian professori Timo Airaksinen.
Filosofi hakee kuitenkin esimerkin ilmapiirin muutoksesta 15 vuoden takaa: keltainen Lamborghini.
IT-huumassa äkkirikastuneet Rytsölän veljekset toivat Suomeen huippukalliit italialaiset urheiluautot. Asiaa paheksuttiin laajasti.
– Se oli Suomen tasa-arvon juhlahetki. Koko kansa meni täysin sekaisin. Niin kauheata ei voi olla olemassa kuin keltainen Lamborghini. Nyt Suomessa melkein voi ajaa Lamborghinilla, mutta ei aivan.
Professori Airaksinen ei allekirjoita väitettä, että suuret tuloerot aiheuttaisivat väistämättä yhteiskunnallisia levottomuuksia. Maailmalta löytyy näet toisenlaisiakin esimerkkejä.
– Intiassa rikkaat ja köyhät ovat asuneet perinteisesti vierekkäin. Rikkaat asuvat hienon tornitalon penthousessa yläkerrassa ja sen tornitalon juurella on slummi. Siellä ei ole tätä aggressiivista kulttuuria.
Raha on valtaa
Kun puhutaan ihmisten välisestä epätasa-arvoisuudesta, filosofi Airaksinen kääntää keskustelun rahasta valtaan.
Intiassa rikkaat ja köyhät ovat asuneet perinteisesti vierekkäin.
Professori Timo Airaksinen
– Mitäs sillä rahalla on niin kauheasti väliä, jos sitä on tarpeeksi elämiseen. Mutta on sietämätöntä ajatella, että rikkaat ovat parempia ihmisiä kuin me muut ja että ne voivat määrätä meitä epädemokraattisella tavalla.
Kehitysapuun keskittyvä Oxfam-järjestö paheksuu raportissaan avoimesti rikkaiden mahdollisuuksia vaikuttaa demokraattisten valtioiden päätöksentekoon. Poliitikkoja ja virkamiehiä lobataan vuosittain huikeilla summilla.
Maailmanlaajuisesti kyse on vaikutusyrityksistä, joiden arvo lasketaan sadoissa miljoonissa euroissa.