Himona Suomi: Yrttejä ilman välikäsiä

Viime aikoina yksityishenkilöt, teollisuus ja ruokamaailma ovat innostuneet suomalaisen perimätiedon salatuista aarteista eli villiyrteistä. Ei se ehkä uusi Nokia ole, mutta jotain kuitenkin.

Jos metsään haluat mennä nyt, niin takuulla yllätyt! Myös peltoaukeat käyvät käyvät tähän tarkoitukseen oikein hyvin.

Ennen vähän kyseenalaisena puuhasteluna nähty villiyrtien keräily eli hortoilu on nyt muoti-ilmiön aallonharjalla ja siitä kaavaillaan tuottoisaa bisnestä ja jopa pysyvää brändiä Pohjois-Suomeen. Lievä epäilys tälläisten väitteiden paikkansapitävyydestä sai minutkin taas kerran luonnon helmaan, itikoiden ja mäkäräisten keskellä. Suojelemaan, opastamaan ja valistamaan kaltaistani allergista kaupunkipoikaa villiin luontoon lähti Lapin 4H:n alan asiantuntija Eija Vuorela.

Ennemmin vajarit kuin överit

​

Minkä kasvi sinä veikkaisit tämän olevan? Luonnonantimien kanssa ei kannata alkaa pelehtimään ennen kuin niistä on ottanut selvää. Tietoa on kuitenkin onneksi enemmän kuin tarpeeksi löydettävissä internetistä ja alan kirjallisuudesta. Se on muuten mesiangervo. Sopii niskakipuihin. Oikeissa määrissä ja oikein valmistettuna.

​

Hyvin nopeasti pellolla kasvavien heinien, kukkien ja muiden kesäterässään olevien kasvien huumaava ilmapiiri alkoi mitä ilmeisemmin vaikuttaa sekä minuun, että kuvaajaani Janiin aika nopeasti, sillä meillä molemmilla oli hieman hankaluuksia pysyä pystyasennossa. Onneksi luonto otti meidät hellästi vastaan.

​

Jos vihreä ui päähän ja tulee vastustamaton halu päästä käsiksi luonnon aarteisiin, kannattaa pitää pari asiaa mielessä: ruohovartisia kasveja, kuten voikukkia, saa poimia, muttei kenenkään pihalta. Puuvartisia, kuten koivuja ja niiden lehtiä, ei saa taas poimia ollenkan ilman maanomistajan lupaa.

Bisnes, tiede, usko

​

Suomesta viedään maailmalle huomattavat määrät raaka-aineita teollisuuden hyödynnettäväksi. Koivusta saadaan aikaiseksi mm. ksylitolia, joka on muuten suomalainen keksintö. Mustikoiden siemenöljystä taas tehdään ripsivärejä ja voiteita. Erityisen kiinnostavaksi teollisuudelle Lapista saatavat raaka-aineet tekee niiden tutkittu laatu ja ominaisuudet. Myös se, että ihmiset ovat tulleet tietoisemmiksi kemiaalien haitallisuudesta, on hyödyksi villiyrttibisnekselle.

​

Eija pitää sitä tärkeänä, että luonnontuotteiden vaikutuksista puhutaan elvyttävinä ja ennaltaehkäisevinä. Jos tuotteen sanotaan hoitavan vaivoja, se täytyy todistaa kliinisin kokein. Onneksi Suomessa osataan hänen mukaansa lain kirjaimen noudattaminen ja valvonta.

​

Eija on myös iloinen siitä, että kansanperinteen tuntemat yrtit ja kasvit on alettu ottaa uudelleen käyttöön ja että tieteelliset tutkimukset tukevat niiden kauan aikaa tunnettuja vaikutuksia. Kysyn häneltä, että kuinka paljon villiyrttien kanssa puuhastelussa on kyse uskosta:

-Se, että sä tunnet, että voit paremmin, niin haloo! Onko parempaa mittaria olemassa?

Epäilemättä jo pelkästään luonnossa liikkuminen tekee hyvää niin henkiselle kuin fyysiselle voinnille. Mikäli minulle myydään kalliiseen hintaan mömmöjä ja litkuja, joiden väitetään tuovan minulle enemmän eläimellistä vetovoimaa tai parantavan yönäköäni, jätän moiset tarjoukset joka kerta hyllyyn. Mutta jos joku keräilee itselleen yrttejä tai muita luonnon antimia, tekee niistä itselleen pussukoita jalkakylpyyn, makuliemiä kokkaukseen tai helpostusta niskasärkyihin, niin miksi sen pitäisi ketään haitata? Kokeileminen ei ole tyhmyyttä.

Himona Suomi on Kioskin kesäkiertueen sarja, jossa on kyse intohimoisista ihmisistä ympäri Suomea.

Yle TV2 arkisin 19.30—20.00