"Suomi ei tehnyt mitään vammaisten oikeuksien sopimukselle vuosiin"

YK:n vammaisten oikeuksien yleissopimus on eduskunnan täysistunnon asialistalla huomenna. Sopimuksen hyväksymistä on valmisteltu vuosikausia. EU-maista Suomi on viimeisten joukossa hyväksymässä sopimusta.
Kuvitus: Rakel Liekki​
Kuvitus: Rakel Liekki​

Pertti Kurikan nimipäivien euroviisuedustusvoitto nosti esiin keskustelun kehitysvammaisten oikeuksien toteutumisesta Suomessa. Eduskunta käsittelee huomenna YK:n vammaisten oikeuksien yleissopimusta. 

Suomi allekirjoitti sopimuksen ensimmäisten maiden joukossa yli seitsemän vuotta sitten, mutta se on edelleen ratifioimatta eli vahvistamatta.

– On hyvä muistaa, että Suomi ei kannattanut alunperin sopimusta. Vasta kun EU:n enemmistö kannatti sopimusta, Suomi kallistui sopimuksen kannalle ja allekirjoitti sen ensimmäisten joukossa, vammaisten ihmis- ja perusoikeusjärjestö Kynnys ry:n toiminnanjohtaja Kalle Könkkölä kertaa sopimuksen historiaa.

Sopimuksen on ratifioinut 151 maata. EU-maista sopimus on Suomen lisäksi vahvistamatta ainoastaan Irlannissa ja Alankomaissa. 

Näin asia etenee eduskunnassa

Mutkikas ja vuosia kestänyt sopimuksen vahvistamishanke tuskin loppuu huomiseen eduskuntakäsittelyyn, sillä yleissopimuksen vahvistaminen vaatii lainsäädäntömuutoksen, mikäli se aiotaan saada voimaan ilman varauksia. 

– Huomenna se laki voidaan hyväksyä tai hylätä. Kun kyseessä yksimielinen valiokuntamietintö niin pidän selvänä, että tämä hyväksytään, sanoo Sosiaali- ja terveysvaliokunnan puheenjohtaja Juha Rehula (kesk.).

Rehula myöntää, että ollaan tilanteessa, missä valiokunta esittää että sopimus hyväksytään, mutta on epävarmaa ehditäänkö lakia itsemääräämisoikeudesta käsitellä hallituskauden aikana.

Myös Könkkölä uskoo, että eduskunta hyväksyy sopimuksen, mutta on silti huolissaan ettei lainsäädännön korjaamista kiirehditä.

– Oletan, että eduskunta hyväksyy sopimuksen, mutta sitä ei viedä YK:n kirjoihin. Suomella on sinänsä hyvä periaate, että YK-sopimuksia ei hyväksytä ennen kuin lainsäädäntö on kunnossa. Ja se ei ole kunnossa, Kalle Könkkölä arvioi.

Könkkölä nostaa esiin kehitysvammalain pykälät, jotka sallivat eristämisen laitokseen heikoin perustein. 

Könkkölä: "Suomi ei tehnyt mitään vuosiin"

Kalle Könkkölällä on näkemys siitä, miksi Suomella on kestänyt vuosia hyväksyä sopimus.

– Ensimmäiset vuodet allekirjoittamisen jälkeen menivät niin, että Suomi ei tehnyt mitään, Könkkölä kertoo.

Sopimuksen hyväksyminen tuli nykyisen hallituksen ohjelmaan neljä vuotta sitten, jolloin Ulkoministeriöön perustettiin työryhmä. Könkkölän mukaan työryhmä ei saanut juuri mitään aikaan kahtena ensimmäisenä vuonna. 

Sen jälkeen syntyi mietintö, joka sisältää eduskunnalle annetut lakimuutosehdotukset. Ei ole varmaa, ehtiikö eduskunta käsitellä vammaisten oikeuksien kannalta tärkeät lakiehdotukset ennen vaalikauden loppua. 

MISTÄ ON KYSE:

  • YK hyväksyi yleiskokouksessaan vuonna 2006 vammaisten henkilöiden oikeuksia koskevan yleissopimuksen. Sopimus täydentää YK:n muita ihmisoikeussopimuksia 
  • Yleissopimus tuli voimaan 2008. Suomi allekirjoitti sopimuksen ja sen valinnaisen pöytäkirjan vuonna 2007. Silti Suomi ei ole vielä ratifioinut eli vahvistanut yleissopimusta lopullisesti
  • Sopimuksen on tarkoitus taata vammaisille henkilöille kaikki ihmisoikeudet ja perusvapaudet, edistää ja suojella näitä oikeuksia ja vapauksia sekä edistää vammaisten henkilöiden ihmisarvon kunnioittamista. Syrjintäkielto sekä esteettömyys ja saavutettavuus ovat yleissopimuksen johtavia periaatteita
  • EU on ratifioinut sopimuksen. Kaikki EU:n jäsenmaat ovat allekirjoittaneet sopimuksen ja useimmat maat ovat sen myös jo ratifioineet

Suomalaisten suhtautumisesta kehitysvammaisiin keskustellaan tänään Kioskin suorassa tv-lähetyksessä TV2:lla klo 19.30.

Yle TV2 arkisin 19.30—20.00