Tavalliset suomalaiset ostavat varastetun polkupyöräsi

Keskimäärin 65 polkupyörää päivässä lähtee Suomessa vorojen matkaan. Minne ne sitten menevät? Poliisitarkastaja Tommi Reenin mukaan suurimman osan ostavat tavalliset suomalaiset.
​

Viime vuonna Suomessa varastettiin 23 700 pyörää. Se tekee keskimäärin 65 pyörää päivässä. Lukuun lasketaan mukaan myös pyöristä varastetut tarvikkeet.

– Luku on hieman kasvussa verrattuna esimerkiksi pariin edelliseen vuoteen, sanoo poliisihallituksen poliisitarkastaja Tommi Reen.

Viikonloppuisin pyörävarkauksissa on piikkiä.

Reenin mukaan pelkästään Helsingissä varastetaan noin neljä tuhatta pyörää vuodessa.

Polkupyöriä varastetaan eniten iltaisin ja perjantaisin 

Pyörävarkaudet eivät jakaudu tasaisesti ajallisesti. Kun pyöräilykausi keväällä alkaa, pyöriä luonnollisesti varastetaan enemmän kuin talvisin, mutta myös viikonpäivällä ja vuorokaudenajalla on merkitystä.

– Viikonloppuisin pyörävarkauksissa on piikkiä, kertoo Tommi Reen.

Poliisin tilasto kertoo, että perjantaisin pyöriä varastetaan eniten.

Aamulla pyöriä varastetaan verrattain vähän eli pyörävarkaudet ovat selvästi iltapainotteisia. Reen kertoo, että suuntaa-antavan tilaston mukaan noin 60 prosenttia pyörävarkauksista tapahtuu klo 15 - 23 välillä.
Yleisimmin pyörä lähtee varkaiden mukaan julkisesta tilasta ulkoa, kuten esimerkiksi linja-auto- tai rautatieaseman luota.

– Yleisimmin pyörä lähtee varkaiden mukaan julkisesta tilasta ulkoa, kuten esimerkiksi linja-auto- tai rautatieaseman luota, Reen kertoo.

Pyörä ei kuitenkaan ole vaarassa vain parkkipaikoilla ja kaupunkien keskustassa, niitä nyysitään myös asuntojen pihoista ja varastoista.

​

Tavalliset suomalaiset ostavat varastetut polkupyörät

Mihin varastetut pyörät sitten päätyvät? Tommi Reen kertoo, että osa puretaan ja myydään varaosina. Osa myydään todennäköisesti sellaisenaan esimerkiksi netin kauppapalstoilla.
– Mitään sellaista todistetta, että pyörät vietäisiin etelänaapuriin ei ole, vaan kyllä ne tänne kotimaahan jää, Reen kertoo.
Tavalliset suomalaiset siis ostavat varastetut pyörät. Niin kauan kun jälkimarkkinat ovat hyvät, pyöriä kannattaa varastaa ammattimaisesti.
Mitään sellaista todistetta, että pyörät vietäisiin etelänaapuriin ei ole, vaan kyllä ne tänne kotimaahan jää.
– Valitettavan paljon varastettua tavaraa menee kiertoon. Tässä suhteessa tavallisten kansalaisten pitäisi olla nykyistä valppaampia että ei ostaisi varastettua omaisuutta, Reen muistuttaa.

Varastetun pyörän ostaja voi syyllistyä kätkemisrikokseen

Varastetun pyörän ostaja ottaa riskin, sillä mikäli pyörän oikea omistaja bongaa pyöränsä ja kutsuu paikalle poliisin, niin pyörä palautuu alkuperäiselle omistajalle.

 Jos poliisi kutsutaan paikalle, niin ostaja menettää sekä pyörän että rahat.

Ostajalla on myös tavallaan velvollisuus selvittää, mistä ostettu pyörä on peräisin.
– Jos ostaa varastetun tavaran, voi syyllistyä kätkemisrikokseen, joko tahallisesti tai tuottamuksellisesti eli huolimattomuuttaan. Jos yleisesti tiedetään, että pyörä maksaa 400 euroa ja joku myy sitä 150 eurolla, pitäisi pikkuisen hälytyskellot soida, Reen selittää.
Jos yleisesti tiedetään, että pyörä maksaa 400 euroa ja joku myy sitä 150 eurolla, pitäisi hälytyskellot soida.

Käytettyä pyörää ostettaessa olisikin hyvä pyytää myyjältä henkilöllisyystodistus ja pyörän ostokuitti, varsinkin jos kyseessä on uudempi pyörä. Lisäksi pyörän rungon numero on hyvä tarkastaa.

– Usein varastetuissa pyörissä runkonumeroa on pyritty häivyttämään jonkun verran, muistuttaa Reen.

On tuurista kiinni, että varastettu pyörä löytyy

Vaikka polkupyörä on monelle tärkeä kulkuväline, pyörävarkaus ei ole tutkittavien rikosten tärkeysjärjestyksessä kärkipäässä.
–  Omaisuusrikosten puolella esimerkiksi asuntomurtoihin pyritään panostamaan enemmän. Jos yksittäisessä pyörävarkaudessa ei ole mitään mistä lähtisi tutkimaan, niin sille ei kauheasti ole tehtävissä, sanoo Reen.
Reenin mukaan poliisi toki yrittää saada kätkijäporrasta kiinni.
On ammattimaisia kätkijöitä, jotka ostavat varastettuja pyöriä ja myyvät niitä eteenpäin.
On ammattimaisia kätkijöitä, jotka ostavat varastettuja pyöriä ja myyvät niitä eteenpäin. Osa pyörävarkauksista on järjestäytyneempää touhua. Siihen pyritään puuttumaan, Reen kertoo.
Silti polkupyörävarkauksien selvitysprosentti on huomattavan alhainen, kun sitä vertaa muihin omaisuusrikoksiin.
Yleisesti ottaen omaisuusrikosten selvitysprosentti on noin 40. Polkupyörien kohdalla Reen arvelee prosentin olevan noin 10 prosenttia. Tarkkoja lukuja ei ole saatavilla.
Tyypillisesti varkaudet selviävät niin, että kotietsinnän yhteydessä löytyy pyörä vaikka huumeidenkäyttäjän kotoa.
Onkin siis aika lailla tuurista kiinni, että varastettu pyörä löytyy.
– Tyypillisesti varkaudet selviävät niin, että kotietsinnän yhteydessä löytyy pyörä vaikka huumeidenkäyttäjän kotoa. Silloin on tärkeää että rikosilmoitus on tehty ja on ilmoitettu tunnistetiedot eli pyörän runkonumero, Reen muistuttaa.
Vaikka kaupungit ovat täynnä valvontakameroita, pyörävarkauksien kohdalla valvontakameranauhoja harvoin tutkitaan.
Puhutaan melko lievästä omaisuusrikoksesta, siihen ei ole järkevää laittaa paljon paukkuja.
– Puhutaan melko lievästä omaisuusrikoksesta, siihen ei ole järkevää laittaa paljon paukkuja. Jos on kyseessä henkirikos, toki kaivetaan jokainen valvontakameranauha, Reen kertoo.
 
KATSO VIDEO: PYÖRÄSI VARASTETAAN VOIMAPIHDEILLÄ, EIKÄ KETÄÄN KIINNOSTA
 

Katso koko lähetys

Poliisitarkastaja Tommi Reen ja pyöränrakentaja Okka Granbacka puhuivat pyörävarkauksista Kioskin suorassa lähetyksessä 18.3.2015. 
 
Yle TV2 arkisin 19.30—20.00