Äänestämättä jättäminen on periytyvää – tällainen on 1,2 miljoonan suomalaisen "kupla"

Äänestämättä jättämiseen eivät tutkijan mukaan vaikuta vain tyytymättömyys politiikkaan, vaan myös nuoruus, terveysongelmat tai paikkakunnalta toiselle muuttaminen. Yli miljoona suomalaista äänioikeutettua jätti äänestämättä eduskuntavaaleissa.

Noin 1,2 miljoonaa suomalaista eli kolmekymmentä prosenttia äänioikeutetuista ​ei äänestänyt eduskuntavaaleissa. Luku on korkein sitten vuoden 2007 järjestettyjen eduskuntavaalien. Helsingin yliopiston akatemiatutkijan Hanna Wassin mielestä äänestämättä jättämiseen löytyy monenlaisia syitä. 

Tutkijan teesit:

  1. Äänestämättä jättäminen ei ole yksittäinen teko, vaan liittyy koko elämäntilanteeseen. 
  2. Äänestämättä jättäminen on periytyvää kuten huono-osaisuus.
  3. Äänestämättä jättämiseen vaikuttavat usein nuoruus, terveysongelmat, paikkakunnalta toiselle muuttaminen ja yleinen tyytymättömyys politiikkaa kohtaan.
  4. Äänestämiseen liittyy vahva tavan muodostus, joka voidaan omaksua jo oman perheen piirissä lapsena. Samoin äänestämättä jättäminen voi olla omaksuttavissa lähipiiriltä.
  5. Äänestämättä jättämiseen voi vaikuttaa se, että vähemmän varakkaiden poliittisten tahojen, kansalaisjärjestöjen yms., tekemä vaalityö ei tavoita kohderyhmää. Sen sijaan menestyneet ja rikkaat tahot pystyvät tekemään suuria massoja tavoittavia kampanjoita.

Mitä seurauksia äänestämättä jättämisellä on?

Tutkijan teesit:

  1. Äänestämättä jättäminen aiheuttaa pitkällä aika välillä politiikan vinoutumista. 
  2. Mitä enemmän äänestämättä jättäneitä on, sitä jyrkempi vinouma voi syntyä.
  3. Äänestämättä jättämisen seurauksena alkaa kierre, jolloin harjoitettu politiikka on yhä vähemmän koko kansan politiikkaa. 
  4. Äänestämättä jättäminen vaikuttaa eduskunnan mielipideilmastoon. Äänestäneet ja äänestämättä jättäneet ovat eri mieltä maahanmuuttajista, EU:sta, ja työurien pidentämisestä. Näihin äänestämättä jättäneet ovat suhtautuneet varauksellisesti.  (Eduskuntavaalitutkimus 2011)

Miten ihmiset saa kiinnostumaan vaikuttamisesta?

Tutkijan teesit:

  1. Tarjonnan pitäisi vastata paremmin kysyntää. Ehdokkaat eivät välttämättä edusta koko kansaa. 
  2. Äänestämättä jättäneet eivät ole yhdenmukainen ryhmä. Räätälöidyt keinot, jotka on suunnattu esim. nuorille, sairastuneille ja politiikasta vieraantuneille, voivat lisätä äänestämishalua.
  3. Kaikenlainen eriarvoisuuden lisääntyminen heijastuu myös yhteiskunnalliseen osallisuuteen. Eriarvoisuuden hillitseminen voi kannustaa vaikuttamaan.
Yle TV2 arkisin 19.30—20.00