Syy myöhästymisille: VR:n mukaan junien nopeusrajoitukset tulivat yllätyksenä
VR:n operaatiokeskuksen johtaja Ari Vanhanen, miksi on niin, että tammikuussa VR:n kaukojunat olivat useammin myöhässä kuin vastaavana aikana viime vuonna?
– Esimerkiksi Pohjanmaan radalla on ollut yksi merkittävä nopeusrajoitus, joka on vaikuttanut todella paljon kaukoliikenteen täsmällisyyteen koko talven ajan. Pienempiä rajoituksia on ollut muualla. Nopeusrajoitukset eivät olleet tiedossa aikatauluja laadittaessa.
– Näitä pitää katsoa kuitenkin pidemmällä perspektiivillä. Viime vuonna kaukoliikenteen täsmällisyys saavutti parhaan tuloksen viimeiseen viiteen vuoteen.
– Tammikuu oli silti heikko. Vaikka täällä Etelä-Suomessa on näyttänyt, että ei ole talvea ollenkaan, ei ole tarvinnut mennä kovin kauas Etelä-Suomesta, kun on ollut todella paljon lunta. Nopeat kelin vaihtelut ovat rasittaneet kalustoa.
Asiakas katsoo vain aikataulusta, milloin juna on perillä. Miksi VR ei päivitä aikataulujaan vastaamaan todellisuutta?
– Alamme myydä lippuja asiakkaalle kaksi kuukautta ennen matkustuspäivää. Aikataulut täytyy olla suunniteltuna ja tehtynä hyvissä ajoin. Junaliikenteessä asiakkaan ei tarvitse rekisteröityä, niin kuin lentoliikenteessä pitää. Meillä ei ole asiakkaiden puhelinnumeroita tai sähköposteja, joihin me voisimme lähettää tietoa muuttuneesta aikataulusta.
– Tämä on asia, joka tulevaisuudessa pystytään varmasti hoitamaan. Se antaa liikennesuunnitteluun enemmän joustoa.
Kun Pendolinot hankittiin, oli tarkoitus ajaa Helsingistä Tampereelle tunnissa ja 15 minuutissa. Nykyään matka-aika on tunti 30 minuuttia. Pendolino on yhtä nopea tai hidas kuin Intercity. Miksi näin?
– Intercityn nopeus on nostettu 200 kilometriin tunnissa. Silloin päästään lähes samoihin matka-aikoihin kuin Pendolinolla.
– Alun perin kun Pendolinot hankittiin, aikatauluissa hyödynneettiin Pendolinojen kallistusjärjestelmää. Kallistusjärjestelmän toimivuus on ollut ongelma. Kallistuksen suomaa etua ei oteta enää huomioon aikatauluissa.
– Kallistusjärjestelmän toimivuus mahdollistaisi jonkin verran nopeammat matka-ajat. Tälläkin hetkellä sen eteen tehdään testejä ja kokeita.
Milloin kallistusjärjestelmä toimii? Syksyllä? Ensi talvena?
– En osaa sanoa.
Voiko esimerkiksi Pasilan ratapihaa uudistamalla lisätä junien määrää tai täsmällisyyttä?
– Tällä hetkellä Helsingin ratapihan kapasiteetti on ruuhka-aikana loppuun käytetty. Sinne ei voida ruuhkassa lisätä junia. Sama tilanne on pääradan kanssa Helsingistä Riihimäelle.
– Oma näkemykseni on, että turvalaitteita uudistamalla voidaan parantaa nykyisten junavuorojen täsmällisyyttä.
Ovatko VR:n työntekijät motivoituneita tekemään tosissaan töitä, kun tulee ongelmatilanteita?
– Mielestäni kyllä. Esimerkiksi asiakkaille tiedottaminen on parantunut viime vuosien aikana merkittävästi.
VR:n kalustoa on ollut usein huollossa. Onko VR:llä tarpeeksi voimavaroja kalustonsa korjaamiseen, jotta junavaunut eivät odota huollossa, vaan ne saadaan nopeasti käyttöön?
– Ei voi kieltää, etteikö meillä olisi ollut pahojen kelien aikaan paljon kalusto-ongelmia. Se on asia, jonka kanssa tehdään töitä. Työmenetelmiä kehitetään.
Kioski käsitteli aihetta illan tv-lähetyksessä
VR julkaisi 5.3.2015 blogikirjoituksen, jossa se arvosteli Kioskin tapaa tehdä illan tv-lähetys VR:stä ja yhtiön myöhästyneistä junista. Kioskin tarkoitus oli käsitellä aihetta lähetyksessä Lauri Helken kanssa, joka on VR:n entinen päällikkö. Helke on myös VR:n kilpailijan Onnibussin liiketoimintajohtaja. Kioski käsitteli asiaa kriittisesti monesta näkökulmasta ja haastoi kaikki illan keskustelijat. Valitettavasti emme saaneet yrityksistä huolimatta ketään VR:ltä suoraan lähetykseen.