"Syriza edustaa muutosta" – mitä Kreikan vasemmistolainen vaalivoittaja haluaa?
Radikaalin vasemmiston liitto eli SYRIZA (Synaspismós Rizospastikís Aristerás) on kreikkalainen vasemmistopuolue. Puolueen puheenjohtaja on 40-vuotias Alexis Tsipras, joka on epätavallinen poliitikko Kreikassa: nuori, ei naimisissa lastensa äidin kanssa eikä läheisissä väleissä kirkkoon.
Aika kirjavia ja eriskummallisiakin lupauksia puolue on tehnyt
Syriza sai alkunsa vasemmistolaisten ja radikaalivasemmistolaisten poliittisten ryhmien koalitiona eli liittona vuonna 2004. Yhtenäiseksi puolueeksi se muodostui vuonna 2012. Vuoden 2012 vaaleissa puolue nousi Kreikan toiseksi suurimmaksi puolueeksi ja merkittävimmäksi oppositiopuolueeksi. Oppositiossa Syriza tuli tunnetuksi hyvin eurokriittisenä puolueena. Lähempänä vaaleja, ja nyt vaalivoiton jälkeen, puolue on lieventänyt kantojaan, eikä puolue aja esimerkiksi Kreikan eroa eurosta.
Puolue tunnetaan etenkin vasemmistolaisesta talouspolitiikastaan. Puolueohjelmassa kannatetaan kansallistamista ja yksityistämisen vähentämistä. Alexis Tsipras kritisoi uusliberalismia jatkuvasti. Puolueen sisäpiirin ekonomisti John Milios on sanonut olevansa marxisti, ja kertonut suurimman osan Syrizan jäsenistä olevan marxilaisia myös.
– Syriza ei ole kovin järjestäytynyt puolue. Se on enemmänkin kansanliike, jonka sisällä on erilaisia poliittisia ryhmittymiä, arvioi Ulkopoliittisen instituutin johtaja Teija Tiilikainen.
Kreikkalaisille Syriza edustaa ennen kaikkea muutosta, Tiilikainen sanoo:
– Syriza on kuin vastavoima hallitukselle, ja osa puolueen kampanjoinnistakin oli juuri sitä: nyt tulee jotain erilaista, jotain uutta vanhan tilalle.
Syriza voitti sunnuntaiset vaalit ylivoimaisesti. Se on saamassa 149 edustajaa Kreikan 300-paikkaiseen parlamenttiin. Ensitöikseen Alexis Tsipras on luvannut neuvotella Kreikan lainaohjelman ehdot uusiksi.
– Aika kirjavia ja eriskummallisiakin lupauksia puolue on tehnyt. Vaalikampanjan edetessä esimerkiksi Kreikan talouteen liittyneet lupaukset ovat siirtyneet enemmän siihen suuntaan, että ajetaan laina-ajan pidentämistä eikä kokonaista lainojen anteeksiantoa, tai eroa eurosta, Tiilikainen pohtii.
Yhdeksi syyksi Syrizan lieventyneisiin kantoihin on pidetty arvioita EU:n kielteisestä suhtautumisesta velkojen leikkaamiseen tai "anteeksiantoon". Tulevista neuvotteluista Kreikan ja sen velkojien välillä odotetaan pitkiä ja vaikeita.
– Syrizan kädet ovat kaikessa politiikassa sidotut Kreikan taloudelliseen tilanteeseen. Nyt puolue joutuu tarkentamaan tavoitteitaan konkreettisemmiksi. Vasta neuvottelujen jälkeen nähdään, mitä lupauksia Syriza pystyy pitämään, Tiilikainen sanoo.
Suuri osa Syrizan ohjelmasta perustuu viime vuosina tehtyjen säästötoimien perumiseen. Säästöt ja leikkaukset on tehty, koska Kreikan velkojat eli esimerkiksi EU-maat asettivat ne ehdoiksi lainanannolle. Puolue on luvannut mm. tällaista:
LUPAUS 1: EROON VELOISTA JA EUROMAIDEN KASVUSOPIMUKSESTA
Kreikalla on 320 miljardia euroa velkaa. Tästä 220 miljardia on euromaiden ja Kansainvälisen valuuttarahaston pitkäaikaisia tukiluottoja. Syriza on aikaisemmin ehdottanut, että Kreikan velkaa pitäisi leikata, eli suurimmaksi osaksi antaa anteeksi. Vaalien alla puolue on muuttanut kantaansa maltillisemmaksi niin, että nyt tavoitellaan laajaa uudelleenjärjestelyä mm. laina-ajan pidentämisellä.
Syrizan tavoite on päästä eroon myös euromaiden yhteisestä Vapaus- ja kasvusopimuksesta, jolla maat ovat sitoutuneet pitämään budjettinsa tulot ja menot tasapainossa. Julkiset investoinnit halutaan ”vapauttaa vakaus- ja kasvusopimuksen rajoituksista”.
Näitä vaatimuksia on pidetty utopistisina, kun vastassa neuvottelupöydässä on esimerkiksi tiukkaa talouskuria vaatinut Saksa. ”Hallitus pitää Kreikan poistumista eurosta liki väistämättömänä, jos oppositiojohtaja Alexis Tsipras johtaa hallitusta vaalien jälkeen ja hylkää budjettikurin eikä maksa maan velkoja,” kirjoitti saksalainen Der Spiegel -lehti ennen vaaleja tammikuussa.
Elinkeinoelämän tutkimuslaitoksen Etlan tutkija Paavo Suni ei usko Kreikan eroavan eurosta. Suni sanoi Aamu-tv:ssä tammikuun alussa, että Syriza on lieventänyt lupauksiaan koko ajan.
LUPAUS 2: TÖITÄ JA PAREMPAA PALKKAA
Syriza haluaa nostaa Kreikan nykyisen minipalkan 580 eurosta 751 euroon. Minipalkkaa leikattiin aikanaan troikan eli Euroopan unionin, Euroopan keskuspankin ja Kansainvälisen valuuttarahaston IMF:n vaatimuksesta.
Syriza on luvannut luoda Kreikkaan 300 000 uutta työpaikkaa. Kreikan säästöohjelman takia irtisanotut 9 500 virkamiestä saisivat pestinsä takaisin. Erityisesti töitä halutaan tarjota nuorille ja pitkäaikaistyöttömille.
Puolue haluaa myös laajentaa kreikkalaisten lakko-oikeutta ja parantaa irtisanomissuojaa.
LUPAUS 3: VEROHELPOTUKSIA JA JOULUBONAREITA
Syriza lupaa irroittaa pienituloiset kreikkalaiset kokonaan tuloverosta. Helpotus koskisi alle 12 000 euroa vuodessa tienaavia eli noin joka neljättä kreikkalaista. Syriza on myös luvannut tarttua tiukemmin veronkiertoon.
Kreikan julkisen sektorin työntekijät joutuivat luopumaan joulubonuksistaan eli ns. 13 kuukauden palkasta osana Kreikan pelastuspaketin lainaehtojen leikkaustoimia. Syriza on luvannut palauttaa bonuksen yli miljoonalle kreikkalaiselle.
LUPAUS 4: ILMAISTA RUOKAA JA SÄHKÖÄ
Syriza on luvannut pienituloisille kreikkalaisille paljon: ilmaista sähköä 300 kilowattituntia kuukaudessa/perhe, ilmaisia aterioita tukiohjelman kautta ja ilmaisen terveydenhuollon ja lääkkeet työttömille, joilla ei ole sairasvakuutusta.
Yle Uutiset seuraa Kreikan tilannetta. Lue lisää.