Nuukuus ja sää syövät suomalaisten tiet

Suomen tieverkoston tila on erityisesti autoilijoiden kestosuosikkiaihe. Myös Etelä-Suomessa ovat tienpinnat paikoitellen huonossa kunnossa. Liikenneviraston kunnossapito-osaston johtajan Jukka Karjalaisen mukaan suomalaisen tieverkoston kehnoa tilaa parhaiten selittää määrärahojen puute.

Liikenneviraston alla on tieverkostosta huikeat 78 000 kilometriä. Teiden kunnossapidon kustannukset ovat nousseet reilusti. Silti virastolla on ollut käytössään käytännössä sama rahoitus koko 2000-luvun ajan, Karjalainen kertoo. Hän muistuttaa, että siinä missä aikaisemmin teitä uudelleenpäällystettiin 4 500 kilometriä vuodessa, samainen budjetti riittää enää 2 500 kilometrin matkan päällystämiseen. 

Tiet päällystetään kahden vuosikymmenen välein

Käytännössä tämä tarkoittaa, että kunnostettava maantiepätkä saa uuden peitteen vain joka kahdeskymmenes vuosi. 

– Meidän pitäisi päällystää tiet useammin, Karjalainen toteaa. 

Suomalaiset tiet vaativat huoltoa erityisesti sääolojemme takia. Karjalaisen mukaan tänä talvena, kun lämpötilavaihtelut ovat olleet huomattavia, tiet ovat joutuneet erityisen koville. Sadevedet virtaavat tienpinnan halkeamiin ja veden vuoroittainen pakastuminen ja sulaminen edesauttaa teiden pinnan hajoamista, hän selventää.

Lisäksi nastarenkaat kuluttavat tienpintoja voimakkaasti. Tämä on nähtävissä jo moottoriteilläkin, huomauttaa Karjalainen. Tilanne vaikuttaa Liikenneviraston näkökulmasta hyvin haastavalta. Tällä hetkellä edes kaikkia keskivilkkaista teitä ei pystytä kunnostamaan, Karjalainen harmittelee. 

Luvassa mahdollisia nopeusrajoituksia

Ensi kesänä ongelmat näkyvät tieliikenteessä esimerkiksi paikallisina nopeusrajoituksen alentamisina, arvioi Karjalainen. Jo keväällä sorateiden liikennettä rajoitetaan nopeus- ja painorajoituksin sortumisvaaran takia. 

– Kannattaa esimerkiksi tarkkaan miettiä, miten kesämökki- tai omakotityömaalle saa kuljetettua kaikki kamat, hän muistuttaa. 

Karjalainen toivoo, että seuraavalla hallituskaudella eduskuntavaalien jälkeen teiden kunnossapitoon löydettäisiin tarvittavaa lisärahoitusta. 

– Myös suomalainen kilpailukyky paranee, kun tieverkosto on toimiva ja kunnossa, Karjalainen arvioi.