Suomalais-kreikkalainen nuori: Kreikka on kuin teho-osaston potilas

Parikymppinen Tio Delikouras näkee Kreikan kriisin kahdelta kantilta. Oma elämä Suomessa on toisesta maailmasta verrattuna tuttujen ahdinkoon Kreikassa.
Media-alaa opiskeleva Tio Delikouras on huolissaan Kreikan tilanteesta.​​
Media-alaa opiskeleva Tio Delikouras on huolissaan Kreikan tilanteesta.​​

Kreikka. Talouskriisi. Euro. Laina. Nämä sanat vilahtelevat jatkuvasti uutisissa. Miten tilanne näyttäytyy ruohonjuuritasolla, kun toinen jalka on pulassa olevan Kreikan puolella, ja toinen jalka Suomen maaperällä? Suomalais-kreikkalaisen Tio Delikouraan mielestä Kreikan tilanne lähentelee ihmisoikeuskriisiä.

Kreikka on täynnä ihmisiä, jotka eivät ole ikinä nähneet vilaustakaan rahoista.

– Tilanne Kreikassa on ihan oikeasti järkyttävä. Talouskriisin jälkeen esimerkiksi itsemurhaluvut nousivat. Sitten kuulee täällä pohjoisessa lauseita ja vitsailuakin, että eivätkös kreikkalaiset saa mitä tilasivat, sillä ovat eläneet yli varojensa. Tämä on aivan käsittämätön lause, Delikouras vetää henkeä ja jatkaa:

– Kreikka on täynnä ihmisiä, jotka eivät ole ikinä nähneet vilaustakaan rahoista, jotka on veronkierrossa kavallettu tai poliitikkojen toimesta siirrelty sinne tänne. Olen itse nähnyt Ateenassa omin silmin esimerkiksi, kuinka arvokas vanhus joutuu kaivamaan roskiksista ruokaa. Setäni yritykset menivät nurin ja nyt hän tekee kolmea työtä ja ajaa öisin taksia voidakseen edes jotenkin elättää perheensä. Ja nämä tapaukset eivät siis ole poikkeuksia, vaan arkea.

Kreikkalaisten kasvoilla uusi ilme

Delikouraasta tuntuu, että Suomessa ei aina ihan ymmärretä kreikkalaisten arkea.

– Tavalliset ihmiset köyhtyvät siellä ja tekevät kaikkensa pärjätäkseen. Ja sitten meillä täällä Suomessa, kun suurimmalla osalla menee kuitenkin lopulta ihan hyvin, tuntuu ettei riitä tippaakaan empatiaa ja solidaarisuudentuntoa. Masentavaa.

Nuoret pohtivat, voisiko opiskelemaan lähtö ulkomaille helpottaa.

Suomessa asuva Delikouras käy usein Kreikassa tapaamassa sukulaisia ja ystäviä. Hän kertoo, että Kreikan kriisi näkyy paikallisten kasvoilla.

– Enää todellisuus ei todellakaan istu mitenkään päin vanhaan stereotypiaan iloisista ja huolettomista kreikkalaisista. Kaikki tuttuni, sukulaiseni ja ystäväni ovat nyt melkein kuin suomalaiset: Koko ajan huolestuneita ja murheissaan jostakin, hän kuvailee.

Monen tulevaisuus näyttäytyy hänen mukaansa melko synkkänä.

– Nuoret pohtivat, voisiko opiskelemaan lähtö ulkomaille helpottaa. Ymmärtääkseni Australiaan on aika moni myös ihan muuttanut.

Väläys kreikkalaisten arjesta kesäkuun lopulla Ateenassa. Seinään on kirjoitettu: "Ihmiset sanovat EI." Kuva: EPA/Orestis Panagiotou.​
Väläys kreikkalaisten arjesta kesäkuun lopulla Ateenassa. Seinään on kirjoitettu: "Ihmiset sanovat EI." Kuva: EPA/Orestis Panagiotou.​

EI on teho-osastopotilaan viimeinen sana

Delikouras kertoo, että sunnuntain kansanäänestyksen tulos ei ollut hänelle yllätys, kun on seurannut tavallisten kreikkalaisten tunnelmia.

– Kyllä se oli koko ajan ihan selvää, että ihmiset äänestävät EI. Kriisin jälkeen kaikki on vain mennyt epätoivoisemmaksi ja kreikkalaisia on painostettu enemmän ja enemmän. Kreikka on kuin nurkkaan ahdistettu eläin, jolla on vain huonoja vaihtoehtoja joista valita. Ei siinä ole hinkua lähteä alistumaan ehtoihin.

Hän ei jaksa uskoa, että leikkauksilla Kreikan talous saataisi kuntoon.

– Silmissäni Kreikkaa voisi verrata teho-osaston potilaaseen, jolla on vain viimeiset laitteet pitämässä hengissä. Sitten tullaan ja sanotaan, että siitäkin halutaan ottaa pois. En vain ymmärrä sitä, että halutaan antaa tiukemmat lainaehdot ja sitten lisää lainaa. Ja leikataan. Sitten maagisesti odotetaan tilanteen paranevan. Mikä on se idea, että leikkaamalla saadaan talous kuntoon. Fakta on se, että rahoja ei tulla ikinä näkemään ennen kuin Kreikka on saatu jaloilleen.

Jossain vaiheessa ihmiset kyllästyvät ja sanovat, ettei heille voi tehdä ihan mitä vain.

Delikouras uskoo, että kreikkalaiset halusivat äänestystuloksella "sanoa stop".

 – Se on viesti, että jos näin paljon kyykyttää ihmisiä niin jossain vaiheessa ihmiset kyllästyvät ja sanovat, ettei heille voi tehdä ihan mitä vain. Tähän asti on tehty kaikki mitä IMF (kansainvälinen valuuttarahasto) on velvoittanut, eikä mikään ole mennyt niin kuin piti. On eletty illuusiossa, että kokonaista kansaa voi painostaa ja hiillostaa talouden varjolla vaikka kuinka paljon.

Myös muiden euromaiden reaktio äänestystulokseen ärsyttää Delikourasta.

– Miten joidenkin euromaiden päättäjillä on pokkaa sanoa, että EI:n äänestäminen oli halpamainen temppu, jolla kreikkalaiset käänsivät selkänsä muille euromaille. Kreikkalaiset eivät ole missään vaiheessa sanoneet EI Euroopalle. Nyt haluttiin sanoa stop, nollata tilanne ja päästä takaisin neuvottelupöytään.

Pankkikortittomat vanhukset jonottivat Ateenassa sankoin joukoin pankkiin nostaakseen osan eläkkeestään heinäkuun alussa. Kuva: EPA/Orestis Panagiotou.​​​
Pankkikortittomat vanhukset jonottivat Ateenassa sankoin joukoin pankkiin nostaakseen osan eläkkeestään heinäkuun alussa. Kuva: EPA/Orestis Panagiotou.​​​

Entä mitä kreikkalaiset oikein ajattelevat Suomesta ja suomalaisista?

– Se mitä olen itse jutellut ja kuullut paikallisilta, niin jotain nenän nyrpistelyä on saattanut olla saksalaisia kohtaan, mutta suomalaisia kohtaan ei minkäänlaista vihamielisyyttä. Lähinnä on oltu todella kiinnostuneita, miten suomalaisilla menee ja lähteekö meiltäkin työpaikkoja alta. Olen vastannut, että kyllä lama Suomessakin tuntuu. On nyökytelty päätä ja todettu, että toivottavasti Suomi pysyy hienona maana.

 

Lisää Kreikan kriisistä voi lukea esimerkiksi tämän linkin takaa.

Yle TV2 arkisin 19.30—20.00