Seitsemän faktaa jälkiehkäisystä

Kaikki, mitä olet halunnut tietää jälkiehkäisystä. Miten jälkiehkäisypillerit toimivat? Ketkä niitä käyttävät?
Kuva: Anna-Maria Talvio / Kioski​
Kuva: Anna-Maria Talvio / Kioski​

Mitä?

Ensimmäiset jälkiehkäisyvalmisteet tulivat Suomessa markkinoille vuonna 1986. Reseptivapaaksi ensimmäinen niistä tuli vuonna 2002. Vuoden 2015 alusta reseptivapaus koskee myös alle 15-vuotiaita.

Tällä hetkellä Suomessa on kaksi reseptivapaata valmistetta: NorLevo ja ellaOne. Näiden valmisteiden keskeisin ero on siinä, että ellaOnea voi käyttää vielä viiden vuorokauden kuluttua suojaamattomasta yhdynnästä – NorLevo on otettava viimeistään kolmen vuorokauden kuluttua. Molempien valmisteiden teho heikkenee, kun suojaamattomasta yhdynnästä kulunut aika kasvaa.

Mihin?

Tarkoitus on ehkäistä ei-toivottuja raskauksia ja abortteja. Ei korvaa muita ehkäisykeinoja eikä keskeytä jo alkanutta raskautta.

Miten toimii?

Pääasiallisesti estää (siirtää) ovulaation eli munasolun irtoamisen. Ei estä hedelmöittymistä tai hedelmöittyneen munasolun kiinnittymistä. Jos munasolu on jo hedelmöittynyt, ei jälkiehkäisyvalmisteista ole mitään hyötyä.

Kuka käyttää?

Jälkiehkäisyvalmisteita myydään noin satatuhatta pakkausta vuodessa. Myynti on pysynyt melko tasaisena viimeisen kymmenen vuoden ajan.

Tyypillinen jälkiehkäisyn käyttäjä on Euroopassa nuori, naimaton ja synnyttämätön nainen. Suomalaisista käyttäjistä 65 prosenttia on alle 25-vuotiaita ja 82 prosenttia synnyttämättömiä.  

Kouluterveyskyselyn vuosien 2005–2009 aineistojen mukaan peruskoulun yhdeksännen luokan tytöistä 9–11 prosenttia oli käyttänyt jälkiehkäisyä ainakin kerran. Vertailuaineiston mukaan jälkiehkäisyn käyttö ei ole lisääntynyt peruskoululaisilla 2000-luvulla. Korkeakoulu-opiskelijoiden terveystutkimuksen 2008 mukaan 40 prosenttia naisista oli käyttänyt jälkiehkäisyä ainakin kerran.

Jälkiehkäisyvalmisteita myydään noin satatuhatta pakkausta vuodessa. Kuva: Jami Nurminen/Kioski​​
Jälkiehkäisyvalmisteita myydään noin satatuhatta pakkausta vuodessa. Kuva: Jami Nurminen/Kioski​​

Nuorten raskaudenkeskeytysten määrä kääntyi kasvuun 1990-luvun puolivälissä. THL:n tilastojen mukaan alle 20-vuotiaiden aborttien huippuvuosi oli vuonna 2002, jolloin keskeytyksiä oli 16,3 per 1 000 alle 20-vuotiasta naista. 2013 luku oli enää 10,5. Alle 20-vuotiaiden naisten keskeytysten määrän väheneminen on ollut merkittävää koko 2000-luvun ajan.

Samoin 20–24-vuotiaiden keskeytysten määrä on laskussa, mutta tässä ikäryhmässä tehdään yhä eniten keskeytyksiä.


Hyvä vai ei?

HYVÄÄ: Valmisteet voivat estää epätoivotun raskauden tilanteissa, joissa ehkäisyä ei ole ollut tai se on pettänyt esimerkiksi kondomin rikkoutuessa.

HUONOA: Jälkiehkäisy ei ole sataprosenttisen varma eikä ehkäisytablettien tai muun luotettavan säännöllisen ehkäisymenetelmän veroinen. Se ei suojaa sukupuolitaudeilta ja voi aiheuttaa haittavaikutuksia, esimerkiksi ohimeneviä vuotohäiriöitä.

Myytti

On väitetty, että: Itsehoitotuotteena jälkiehkäisyvalmiste vähentää luotettavampien ehkäisykeinojen käyttöä. Esimerkiksi kondomin käytön väheneminen voi johtaa sukupuolitautien leviämiseen. Myytin mukaan jälkiehkäisyvalmisteiden saatavuuden helpottaminen lisää seksuaalista riskikäyttäytymistä. Tällaisesta ei ole kuitenkaan näyttöä.

Jälkiehkäisytuotteita saa apteekista vain kysymällä

Apteekeilla on velvollisuus erityiseen neuvontaan jälkiehkäisytuotteita myytäessä, ja tuotteet eivät saa olla vapaasti esillä hyllyssä. Alle 18-vuotiaat jälkiehkäisyn hakijat pyritään ohjaamaan jälkitarkastukseen saamaan yksilöllistä seksuaaliterveysneuvontaa. Apteekkien ja terveyskeskusten yhteistyönä voidaan laatia paikalliset, apteekeissa jaettavat ohjeet jälkitarkastuspaikoista.

Juttua varten on haastateltu Apteekkariliiton asiantuntijaproviisori Saija Leikolaa. Lisää tietoa, sekä jutussa käytetyt lähteet tai aiheeseen liittyvät kirjallisuuslinkit löytyvät täältä (Käypä hoito).

Yle TV2 arkisin 19.30—20.00