Pappi, joka ei voi olla lakossa ja hautausauton kuljettaja, jonka usko ammattiliittoon on mennyt – tapasimme heitä, jotka ovat tänään töissä
Helsingin Kallion seurakunnan papin Marjaana Toiviaisen ei ollut vaikeaa päättää, mennäkö mielenilmauspäivänä töihin vai ei.
– Tämä on aikaa, jona ihmiset tarvitsevat voimaa. Hätää ja rikkinäisyyttä on tosi paljon. Papin tehtävä on tukea, kysyä, mikä pelottaa. Siinä työssä ei voi mennä lakkoon.
Toiviaisen työpäivä alkoi perjantaiaamuna rukoushetkellä. Seurakuntalainen soitti, kertoi äitinsä olevan kuolemassa ja pyysi Toiviaista sairaalaan rukoilemaan.
Rukoushetken jälkeen Toiviainen palasi kotiin suihkuun ja lähti Alppilan kirkolle tapaamaan alppilalaisia ja kalliolaisia lapsiperheitä.
– Tänään paikalla on myös mummoja, ja ideana on, että ollaan kuin mummolassa, Toiviainen kuvailee innostuneena.
Pappien tehtävä on paitsi tukea yhteiskuntarauhaa, myös tukea ihmisiä, jotta he jaksavat halutessaan lakkoilla. Ihmisillä on Toiviaisen mukaan vaikeina aikoina valtava tarve puhua, ja pappien on oltava kuulemassa ihmisten tunteita, myös vihaa ja pelkoa.
Me papit olemme nyt kirkoilla ja meille voi kertoa, miten paljon vituttaa. – Marjaana Toiviainen
Työssään Toiviainen kuulee ihmisiä, jotka ovat joutuneet tai joutumassa leikkausten kohteeksi: eläkeläisiä, yliopistoväkeä, kehitysyhteistyöammattilaisia. Monia ahdistaa myös maahanmuuttotilanne.
– Tehtäväni on jakaa leipää joka päivä, jotta ihmiset jaksavat niiden moraalisten päätösten kanssa, joihin heillä on oikeus.
Hallitukselta tuleva "kauhukriisiviestintä" ei Toiviaisen mukaan tällä hetkellä auta ketään. Päinvastoin.
– Se saa ihmiset sekoamaan. Kaikki tietävät, että rahaa ei ole. Sielunhoitokeskusteluissa ihmisiä kohtaavana voin kertoa, että tämä tieto on hyvin sisäistetty.
Toiviainen toivoo ihmisten löytävän paikkoja, joissa omista peloista voi puhua.
– Me papit olemme nyt kirkoilla ja meille voi kertoa, miten paljon vituttaa. On parempi mieluummin puhua omista tunteista ennen kuin hajottaa seiniä tai menee laittamaan nettiin vihamateriaalia. Rasismista – yhtä hyvin kuin ahneudestakin – voi parantua. Asiat eivät ole mustavalkoisia, vaan harmaita.
Illalla Toiviainen jatkaa työpäiväänsä tekemällä rahoitushakemuksia menestyksekkäälle projektille, jossa työttömiä nuoria valmennetaan pitämään omaa pyöräkorjaamoa. Sen jälkeen hän tapaa vielä perheen, jonka vauvan hän huomenna kastaa.
Toiviainen ei ole laskenut, paljonko hänen palkkansa laskisi hallituksen ehdottamien leikkausten jäljiltä.
– Minun mielestäni pappien ei kuuluisi saada palkkaa ollenkaan. Olen yrittänyt maksaa enemmän veroa ja pyytänyt tilinumeroa ylimääräisen ja vapaaehtoisen veron maksuun. Sellaista ei kuulemma ole. Minulle jää tilille satanen menojen jälkeen, se voisi olla minun talkoo-osuuteni, hän sanoo.
Ruumisauton kuljettajilla kolme keikkaa – "lakkoilkaa vaan, ei vaikuta meihin"
Kirkolla törmään kahteen työtehtävissä olevaan hautausauton kuljettajaan. He toivovat nimettömyyttä.
– Nimettömyys ja huomaamattomuus kuuluvat ammattiimme. Pyrimme siihen, ettei meitä huomata, koska päähenkilö on pääosassa, emme me. Tällä hetkellä päähenkilö on salin etuosassa, herrasmiehet sanovat viitaten kirkossa siunattavana olevaan ruumisarkkuun.
Kumpikin kuljettaja sanoo, ettei tullut mieleenkään jäädä pois töistä perjantaina. Syy: siitä ei olisi heille mitään hyötyä.
– Lakkoilkaa vaan mun puolesta. Mä haluan tehdä työni, lakkoilu ei vaikuta minun työntekooni mitenkään. Lakkoilijat eivät aja minun asiaani.
Toisella kuljettajalla on aiemmin huonoja kokemuksia ay-liikkeestä, jonka johdossa työskentelee hänen mukaansa “suojatyöpaikassa olevia demareita”.
– Aikanaan toisen alan työpaikallani tarvittiin liiton apua, ja liiton vastaus oli “hankkikaa parempi työpaikka”.
Mielenilmausperjantaina työpäivä on ollut suhteellisen rauhallinen, koska kaduilla ei ollut tavanomaista aamuruuhkaa. Arvokkaasti mustiin pukeutuneille herroille on perjantaille sovittuna kolme vainajan kuljetusta siunattavaksi kirkkoon ja pois kirkosta.
Lakkoilijat eivät aja minun asiaani. – Hautausauton kuljettaja
Kummatkin arvioivat, että Suomen talous saadaan säästöillä paremmalle tolalle muutaman tiukemman vuoden jälkeen. Toisen kuljettajan visio Suomen tilanteesta on selkeä.
– Pakko jotain on tehdä. Valtion menoja pitää saada alas, koska siten veroprosenttia voidaan laskea. Valtioiden ja kuntien työpaikat eivät ole todellista työllisyyttä. Se on kortistosta pois siirtämistä valtiolle suojatyöpaikkoihin, hän sanoo.
Poliisi turvasi mielenosoittajien rauhaa – "noin 100 euroa lähtisi omasta palkasta"
Helsingin rautatieaseman pääovien luona tapaan ylikonstaapeli Anne Terävän työparinsa kanssa. Mielenilmaukseen ja tuhansien ihmisten massaan on muutama kymmenen metriä, ja Terävän työtehtävänä on pitää järjestystä yllä.
Ylikonstaapeli Terävä ja hänen parinsa ovat partioineet samassa paikassa 2,5 tunnin ajan. Tihuttaa hieman vettä.
– On ollut rauhallista ja fiilis on ollut mukava. Sää ei ole ollut paras mahdollinen.
Poliisien ammattiliitto väläytti nopeasti hallituksen säästötiedonannon jälkeen lakkoa, ja monet poliisit jäivät tänään pois töistä. Pitkän uran poliisina tehnyt Terävä ei miettinyt, menisikö mielenilmauspäivänä töihin vai ei.
– Mietin, että minulla on perjantaina työvuoro. Kaikki eivät voi mielenilmaukseen osallistua, olin yksi heistä.
Jos hallituksen toimenpiteet toteutettaisiin, ne vaikuttaisivat myös Terävän palkkaan.
– Ihan tarkkoja laskelmia en ole tehnyt, se olisi noin 100-150 euroa.
Terävä ei tällä kertaa lähetä mitään erityisiä terveisiä hallitukselle.
K-kaupan kassalla tavallista hiljaisempaa – piti tulla taksilla töihin
Melkein mielenilmauksen alapuolella City-käytävän K-marketissa myyjänä työskentelee Abdulsatar Qaderzada. Marketissa on poikkeuksellisen hiljaista, vain pari satunnaista asiakasta silloin tällöin.
Myös Qaderzada ajatteli mielenilmauksesta kuultuaan, että tulee kyllä töihin. Vaikeutena oli löytää kyyti, koska isä ei ehtinyt heittää töihin. Lopulta Qaderzada tuli taksilla töihin Kontulasta asti. Hän käveli mielenilmauksen ohi, mutta ei jäänyt pidemmäksi aikaa.
Qaderzadan palkka putoaisi hiukan yli sadalla eurolla, jos hallituksen suunnitelmat lisien leikkauksista tulisivat voimaan.
– Olen myös opiskelija ja teen viikonlopputöitä. Jos lisistä leikataan, ei käteen jää paljoakaan. Kaikki kallistuu päivä päivältä, ja voi helposti jäädä miinukselle.
On epäreilua, että teemme töitä ahkerasti ja verorahat annetaan Kreikalle. – Abdulsatar Qaderzada
Tähän asti Qaderzada on pärjännyt palkallaan hyvin, hän saa sillä peruskulut katettua. Hän pitää ikävänä, että juuri pienituloisilta leikataan.
Qaderzada lähettää hallitukselle terveisiä:
– Kreikalle lainojen antaminen kannattaa lopettaa. On epäreilua, että teemme töitä ahkerasti ja verorahat annetaan Kreikalle.
Tänään Qaderzada on välivuorossa ja hän suunnittelee menevänsä julkisilla kotiin, jos ne alkavat illalla kulkea normaalisti.