Rääkättiinkö kilpikonnaa videolla? Suomalaislääkäri: Kivunlievitys olisi ehkä ollut paikallaan

Kärsivä merikilpikonna, jonka nenästä valuu verivana. Sieraimesta kiskotaan 12-senttinen muovipilli. Miljoonat ihmiset ovat nähneet tämän hyytävän videon. Mutta käsiteltiinkö kilpikonnaa oikein?

Viikonloppuna sosiaalisessa mediassa levisi shokeeraava video, jossa meribiologit poistavat pihdeillä 12-senttisen muovipillin merikilpikonnan sieraimesta.

Kahdeksanminuuttisella videolla näkyy selvästi, miten kilpikonna kärsii operaatiosta – sen sieraimesta valuu verivana, se yrittää vetää päätään pois pitelijöiden otteesta, ääntelee sähisevästi ja käyttäytyy kaikin tavoin stressaantuneesti. Ympärillä olevat ihmiset ihmettelevät ääneen, kannattako esinettä edes yrittää irrottaa. Videon loppupuolella se vedetään pois pihdeillä.

– Eläimelle voi tulla enemmän vaurioita, jos lähtee noin kovin brutaalisti kiskomaan. Eläinlääkäri Sanna Sainmaa.

Miljoonia katselukertoja kerännyt video on sinänsä hyvällä asialla ja haluaa kiinnittää huomiota siihen, ettei luontoon heiteltäisi roskia – koska ne usein päätyvät villieläinten hengitysteihin tai ruoansulatusjärjestelmään.

Monissa katsojissa video on kuitenkin aiheuttanut ahdistusta kilpikonnan puolesta. Eräs Kioskin lukija piti pillinpoisto-operaatiota eläinrääkkäyksenä. Kysyimme Korkeasaaren asiantuntijalta arviota siitä, kohdeltiinko kilpikonnaa asiaankuuluvasti.

(Alla koko operaatio. Video ei herkimmille.)

– Näin ensi katsomalta tämä hämmästyttää. Tuossa olisi ehkä anestesia ja kivunlievitys ollut paikallaan, jos se olisi ollut mahdollista, sanoo Korkeasaaren villieläinten hoidon asiantuntija, eläinlääkäri Sanna Sainmaa.

Eläimelle voi tulla enemmän vaurioita, jos lähtee noin kovin brutaalisti kiskomaan jotain tunnistamatonta esinettä, Sainmaa sanoo.

– Tätä ei siis minkäänlaisena opetusvideona kannata ottaa.

Videon julkaisseet meribiologit kertovat videon yhteydessä, etteivät olleet valmistautuneet minkäänlaisen operaation suorittamiseen, eikä heillä ollut mitään varusteita. Kilpikonnan tukala tilanne tuli heille yllätyksenä, ja he kävivät keskenään keskustelun, pitäisikö eläin viedä tuntien matkan päässä olevan eläinlääkärin hoitoon vai ei. Lopulta meribiologit päättivät itse tarttua toimeen.

– Taustatarinan ja olosuhteet huomioiden ymmärrän kyllä heidän ratkaisunsa. Ja nämä ihmiset ovat ilmeisesti myös tottuneet eläinten käsittelyyn. Mutta jos olisi ollut vain joku muu mahdollisuus, niin en tällaiseen lähtisi, Sainmaa sanoo.

Kuvakaappaus videolta.

Vastaavassa tilanteessa hän olisi kuitenkin todennäköisesti toiminut samalla tavalla.

– Pillin jättäminen sieraimeen olisi kuitenkin ollut suurempi paha eläimelle. Nenästä tuleva verenvuoto oli myös vähäistä, joten vauriot tuskin olivat kovin suuria.

– Tätä ei minkäänlaisena opetusvideona kannata ottaa. Eläinlääkäri Sanna Sainmaa

Videolla ei näy miten merikilpikonnalle lopulta kävi, mutta meribiologi Nathan J. Robinson kertoi puhelinhaastattelussa Washington Postille, että eläin oli vahva ja kunnossa kun he vapauttivat sen takaisin mereen. Hän myös kertoo, ettei ole oikein saanut tapahtunutta mielestään, sillä "se oli totaalinen shokki".

Tässä kilpikonnan sieraimesta poistettu pilli näkyy kokonaisuudessaan. Kuvakaappaus videolta.

Kyseinen tuskien taistelu käytiin Costa Ricassa, mutta kyllä ihmisten muovijäte aiheuttaa ongelmia ihan koto-Suomessakin.

Siimaa, koukkuja, kuolioita ja kuolemaa

– Me ihmiset emme sitä välttämättä edes ajattele, mutta muovijätteestä tulee todella paljon erilaista harmia luonnoneläimille. Voi tulla todella suuri ja pitkäaikainen kärsimys, Sainmaa sanoo.

Hän kertoo, että Korkeasaaren luonnonvaraishoitolaan tuodaan vuosittain jopa 900 pulaan joutunutta eläintä.

– Eivät kaikki tietenkään tästä jätteestä johdu, mutta erityisesti siimat ja koukut aiheuttavat jatkuvasti ongelmia linnuille. Siellä voi olla todella pahoja juttuja.

Joskus lintu on niellyt siiman, jossa onkin koukku – jos sitä kiskoo, vauriot voivat olla todella suuret. Joskus muoviroska on kietoutunut linnun jalan ympärille, jolloin se on syöpynyt ihon sisälle.

– On ollut kuolioita ja niin pahoja kudosvaurioita, että räpylä on voinut esimerkiksi irrota, Sainmaa sanoo.

Eikä tässä vielä kaikki. Ei todellakaan.

– Joskus erilaiset kasvit ovat kietoutuneet siimaan, ja siitä on tullut hirvittävä tukos ruokatorveen. Lintu siis nääntyy hengiltä. Siellä on myös kumilenkkiä, muuta muovia ja roskaa. Pitää muistaa, että muoviroska voi myös kietoutua esimerkiksi hylkeen kaulan ympärille. Sehän voi mennä vaikka räpylän ympäri, jolloin se yhä vain kietoutuu sekä kiristyy, kiristyy ja kiristyy.

Eikä tässäkään vielä kaikki.

– Se mitä me näemme täällä Korkeassaressa on vain jäävuoren huippu – ihan pieni osa todellisuudesta. Luonnossahan eläin yleensä kuolee, eikä se siten tule ihmisten tietoisuuteen. Jos jonkin viestin voisin välittää ihan näin paikallisesti: Älkää heittäkö muoviroskaa luontoon.

Mitä siis tehdä?

  • Mieti hetki, älä heitä roskaa luontoon. Ehkä muovin käyttöä voisi myös vähentää. Pieni teko voi tehdä suuren muutoksen.
  • Jos näet huonokuntoisen eläimen, tai roskaan sotkeutuneen eläimen – soita apua.
  • Helsingin alueella paikalle voi soittaa eläinpelastusyksikön tai eläimen voi itse toimittaa Korkeasaaren villieläinsairaalaan.
  • Muissa kunnissa mm. vapaapalokunnat auttavat joskus pulaan joutuneita eläimiä ja myös muutamilta muilta paikkakunnilta löytyy luonnonvaraisia eläimiä hoitavia hoitoloita tai yksityisiä ihmisiä.
  • Jos näet linnun nielleen siimaa, älä kisko! Jos siimassa on vielä koukku, linnulle voi tulla vakavia sisäisiä vammoja.
  • Jos eläin on sotkeutunut esim. siimaan eikä näytä saaneen siitä vammoja, voi siiman varovaisesti leikata ja irrottaa ja linnun päästää vapaaksi.
Yle TV2 arkisin 19.30—20.00