Mikä ihmeen kestävyysvaje ja sopeuttamistarve? Pelaa Kioskin talousjorinabingoa!

Kyllä, taas ne poliitikot puhuvat Viron mallista ja Kreikan tiestä tänään ja huomenna illalla vaalitenteissä. Teimme seuraamisen piristämiseksi talousjorinabingon. Just sulle!

Vaalitenttisesonki on kuumimillaan, ja poliitikkojen puhe vilisee taloustermejä. On sopeuttamistarvetta, elvyttämistä ja Viron mallia. Huoh.

Kokosimme kevään kuumimmat termit talousjorinabingoksi. Tätä bingoa pelaamalla kaikki talouskeskustelut muuttuvat taas kiinnostavaksi seurattavaksi! (Sanat vilahtelevat poliitikkojen puheessa tiuhaan, joten emme suosittele bingoa käytettävän juomapelinä.)

​Screenshot tästä ja eikun pelaamaan!​
​Screenshot tästä ja eikun pelaamaan!​

Vielä pitäisi muistaa, että mitä nämä sanat tarkoittivatkaan. Tässä selitykset yksinkertaistetussa muodossa.

1. Kestävyysvaje

Suomessa on tulevaisuudessa paljon mummoja ja pappoja, ja vähemmän työikäisiä. Vanhusten eläkkeisiin ja hoitamiseen ei nykymenolla kerry tarpeeksi verotuloja.

Näin poliitikko sen ilmaisee: Kuinka paljon julkista taloutta tulee sopeuttaa, jotta julkiset velvoitteet kyetään hoitamaan ilman, että velkaantuminen pitkällä ajalla karkaa kestämättömälle uralle. 

2. Julkinen velka

Valtion, kuntien ja sosiaaliturvarahastojen velkamäärä. Sosiaaliturvarahastoja ovat esimerkiksi Kela sekä suomalaisten eläkkeitä hallinnoivat eläkevakuutusyhtiöt.

Suomalaisessa talouskeskustelussa julkisen velan määrä on nyt suurennuslasin alla. Huolestumista aiheuttaa se, että velka kasvaa eikä merkkejä talouskasvusta ole. Osa pelkää kehityksen olevan ensiaskel Kreikan tielle. (kts. alla)

3. Kreikan tie

Ultimaattisen tuhon symboli. Tie, jonne ei pidä lähteä.

Termillä on kaksi merkitystä, riippuen puhujasta: 

1) Valtion velkaantuminen ja ylisuuret menot johtavat ennen pitkää tuhoon. Kreikka joutuu nyt säästämään rajusti julkisista palveluista, jotta saa taloutensa tasapainoon. Velkaantuminen on Suomessakin saatava heti laskuun, jotta emme päätyisi Kreikan tielle.
 
2) Suomessa ei pidä lähteä Kreikan nykyiselle tielle, jossa palveluista leikataan rajusti. Sen sijaan meidän tulisi elvyttää talouttamme ennemmin vaikka velkarahalla. Kiristävä politiikka tukahduttaa talouskasvun mahdollisuudet. 

4. Sopeuttamistarve

Suomi laittaa enemmän rahaa haisemaan kuin mitä sen tilille tulee. Emme viitsisi enää kauheasti ottaa lisää velkaa, joten talouden menoja pitää sopeuttaa.

Sopeuttaminen voidaan toteuttaa menoja leikkaamalla tai veroja korottamalla.

5. Elvyttäminen

Valtio pumppaa rahaa kansantalouteen, jotta kulutus ja investoinnit kasvaisivat.

Yksinkertaisimmillaan julkisen sektorin elvytys voisi toimia näin:

Valtio voi työllistää ihmisiä esimerkiksi valtionyhtiöiden kautta.​
Valtio voi työllistää ihmisiä esimerkiksi valtionyhtiöiden kautta.​

Elvytystä tapahtuu myös isommalla tasolla. Euroopan keskuspankki voi elvyttää ja on jo elvyttänytkin. Näiden elvytysrahojen toivotaan menevän yrityksille annettaviin lainoihin ja investointeihin. Ja tästä seuraa toivon mukaan talouskasvua.

6. Viron malli

Virossa yrityksellä on kivempaa. Menestyvä yritys maksaa veroja vasta, kun se jakaa voittoaan omistajilleen osinkoina. 

Kun yritys tekee voittoa, Suomessa siltä peritään voitosta yhteisöveroa. Yhteisövero on tällä hetkellä 20 prosenttia voitosta.

7. Pk-yritys

Vihdoinkin selkeä taloustermi. Jee!

Pk-yritykset tarkoittavat pieniä ja keskisuuria yrityksiä. Kuten vaikka kampaamoja ja kahviloita.

Viitataan yrityksiin, joilla on alle 250 henkilöä palveluksessa ja alle 50 miljoonan vuosittainen liikevaihto.

​

8. Turha byrokratia

Kaikki puolueet haluavat vähentää turhaa byrokratiaa, sillä ketään ei kiinnosta täytellä turhia lippulappusia. Kiistaa on yhä siitä, mitkä toimenpiteet ja mikä sääntely sitten on turhaa. 

Byrokratiaa esiintyy tyypillisesti esimerkiksi hallinnossa. 

9. Kannustinloukku

Töiden tekeminen ei kannata, koska rahaa jää etuuksien menetysten tai kohoavien verojen vuoksi lopulta käteen vähemmän.

Kannustinloukun voi kohdata esimerkiksi tehdessään töitä opintojen ohella. Kun opiskelija saa palkkaa tietyn verran kuukaudessa, hän ei ole enää oikeutettu opintotukeen. Silloin opiskelija joutuu pohtimaan, kannattaako töitä enää tehdä lisää vai lopettaa työnteko.

Mitä Suomen valtion taloustilanteesta pitäisi tajuta vielä ennen äänestämistä sunnuntaina? Kaikki mitä olet aina halunnut ymmärtää talouskeskustelusta Kioskissa perjantaina 17.4.TV2:lla klo 19.30!

 

Yle TV2 arkisin 19.30—20.00