Pahimmat tasa-arvo-ongelmat – miesten vai naisten Suomi?
Tasa-arvosta on puhuttu paljon viime viikkoina. On puhuttu tytöttelystä, siitä ettei naista otettu työhaastatteluun metsäteollisuusyritykseen, ja naisiin kohdistuvasta seksuaalisesta häirinnästä. Keskustelu on pyörinyt naisten ympärillä. Todellisuudessa Suomessa sukupuoleen liittyvää epätasa-arvoista kohtelua kokevat niin naiset kuin miehetkin.
Pyysimme yhtä miesasiajärjestön ja yhtä naisasiajärjestön edustajaa kertomaan viisi pahinta omaa sukupuolta koskevaa tasa-arvo-ongelmaa Suomessa. Artikkelin lopussa sinä voit valita ehdotetuista kohdista viisi omasta mielestäsi pahinta ongelmaa.
MIESTEN TASA-ARVO-ONGELMIA SUOMESSA
Listan laati Miesten tasa-arvo ry:n puheenjohtaja Juuso Erno. Lista on tärkeysjärjestyksessä.
1. Miesnäkökulman sivuuttaminen tasa-arvopolitiikassa
Tasa-arvo-ohjelmissa ja -selonteoissa miehet mainitaan vain ohimennen sivulauseissa, ja silloinkin keskitytään lähinnä siihen, mitä miehet voisivat tehdä naisten aseman parantamiseksi. Sen sijaan, että tasa-arvoasioita käsiteltäisiin molempien sukupuolten näkökulmasta ns. sukupuolisilmälaseja käyttäen, meillä käytetään yhä vain antiikkista naisasiamonokkelia. Miesasiaosaaminen ja miesedustus tasa-arvoelimissä ovat hyvin heikoissa kantimissa. Miesasiajärjestöillä ei ole samanlaista valta-asemaa kuin naisasiajärjestöillä, eikä miesasiajärjestöjä tueta tasapuolisesti.
Miesnäkökulman nostaminen tasa-arvoiseen asemaan naisnäkökulman rinnalle on välttämätöntä, jotta meillä voidaan harjoittaa molempia sukupuolia tasapuolisesti hyödyttävää tasa-arvopolitiikkaa. Miesasiajärjestöjä on tuettava ja ne on otettava tiiviisti mukaan tasa-arvopolitiikan muotoiluun, jotta niiden miesasiaosaamiseen saadaan tehokkaaseen hyötykäyttöön. Näillä toimilla lisätään tasa-arvopolitiikan uskottavuutta, ja tehdään tasa-arvosta myös miesten asia.
2. Miesten asevelvollisuus ja muut miehiä syrjivät lait ja viranomaiset
Tasa-arvolaki ja asevelvollisuuslaki asettavat miehet sukupuolen perusteella naisia huonompaan asemaan. Tyttöjen ympärileikkaukset tuomitaan, poikien lääketieteellisesti tarpeettomia ympärileikkauksia ei. Miehet saavat samoista rikoksista hyvin todennäköisesti kovempia tuomioita kuin naiset. Vain naisiin kohdistuvaa väkivaltaa vastaan kampanjoidaan viranomaisten toimesta aktiivisesti, miehiin kohdistuvaa ei. Naisten ennaltaehkäisevään terveydenhuoltoon panostetaan resursseja, miesten terveyshuolet kuitataan lähinnä moraalisaarnoilla.
Oikeus- ja sivistysvaltiossa ihmisen oikeudet ja velvollisuudet eivät voi riippua hänen sukupuolestaan. Koska lainsäädäntö on yhteiskunnan peruskivi, on välttämätöntä, että tasa-arvo toteutuu siinä ehdottomasti. Viranomaisten on oltava esimerkkejä ihmis- ja perusoikeuksien kunnioittamisessa.
3. Poikien alisuorittaminen koulutuksessa
Peruskoulun päättävistä pojista joka kahdeksas ei osaa lukea, ja vain viidesosa yhdeksäsluokkalaisista pojista kykenee kirjoittamaan hyvän työhakemuksen. Suomessa sukupuolten välinen ero oppimistuloksissa ja kouluviihtyvyydessä on poikkeuksellisen suuri. Opettajat suosivat arvostelussa tyttöjä, eikä koulujärjestelmän rakenne ota huomioon sitä, että poikien murrosikä alkaa keskimäärin myöhemmin. Miehet ovat selvästi aliedustettuja korkeakoulutuksessa.
Peruskoulun päättävistä pojista joka kahdeksas ei osaa lukea, ja vain viidesosa yhdeksäsluokkalaisista pojista kykenee kirjoittamaan hyvän työhakemuksen.
Koulutuksessa haaskataan poikien potentiaalia, mikä on vahingollista koko maalle. Koulutuksen pitää edistää tasa-arvoa, ei muodostaa sille estettä. Kansantalouden kannalta on aivan olennaista, että koulutuksen kautta Suomeen kasvaa osaavia ja työelämässä pärjääviä nuoria. Suomen mahdollisuus pärjätä globaalissa taloudessa perustuu koulutukseen. Syrjäytymisen hinta on kallis.
Poikien koulumenestyksen kohentaminen vähentäisi ajan myötä myös työelämän jakautumista miesten ja naisten aloihin.
4. Isien asema erotilanteissa
Ero saattaa tulla miehelle yllätyksenä, sillä suurin osa eroista on naisten käynnistämiä. Miesten turvaverkostot ovat heikompia, ja äitimyytti vaikuttaa yhä vahvasti viranomaisten linjauksiin erotilanteissa. Vieraannuttamiseen ei ole puututtu kunnolla. Etävanhemman, joka yleensä on isä, asema on hyvin heikko. Lapsen oikeutta molempiin vanhempiinsa ei Suomessa kunnioiteta.
Lapsen oikeuksien toteutuminen on varmistettava myös eron sattuessa. Viranomaisten on kohdeltava vanhempia tasapuolisesti, ja molempien vanhemmuutta on tuettava. Yhdenvertainen vanhemmuus on otettava lähtökohdaksi. Vieraannuttamista on torjuttava, vuoroasumista lisättävä ja jaottelusta etä- ja lähivanhempiin on luovuttava.
5. Huono-osaisuuden kasaantuminen miehille
Päihteiden väärinkäyttö, rikollisuus, asunnottomuus ja syrjäytyminen ovat nimenomaan miesten ongelmia.
Yksinäisyys, työttömyys, itsemurhat, työtapaturmat, erilaiset onnettomuudet, lyhyempi elinikä, päihteiden väärinkäyttö, rikollisuus, asunnottomuus ja syrjäytyminen ovat nimenomaan miesten ongelmia. Yritykset tällaisten sosiaalisten ongelmien ratkaisemiseksi ovat olleet varsin heikkoja ja hajanaisia. Tehokkaampaa olisi panostaa mieserityiseen ennaltaehkäisyyn. Hyvinvointiyhteiskunnan on pidettävä huolta miehistäkin. Ongelmien kasautuminen on tuhoisaa.
NAISTEN TASA-ARVO-ONGELMIA SUOMESSA
Listannut Johanna Pakkanen Naisjärjestöt yhteistyössä NYTKIS ry:stä. Lista on tärkeysjärjestyksessä.
1. Lähisuhdeväkivallan uhrien palveluiden riittämättömyys
Koko Suomessa raiskauskriisikeskuksia on vain kahdella paikkakunnalla.
Monet kansainväliset elimet, mm. YK, ovat useasti huomauttaneet palvelujen vähäisestä määrästä. Viime aikoina on mediassa saanut huomiota se seikka , että meillä Suomessa on liian vähän turvakoteja. Mutta lisäksi meiltä puuttuvat myös matalan kynnyksen palvelut lähisuhdeväkivallan uhreille, eli palvelut, joihin olisi helppo ja nopea hakeutua, ja joissa saisi monen eri tahon tukea ja neuvoja, mm. oikeusneuvontaa sekä psykologin ja sosiaalityöntekijän palveluita. Koko Suomessa raiskauskriisikeskuksia on vain kahdella paikkakunnalla: Helsingissä ja Jyväskylässä.
2. Tyttöjen seksuaalinen häirintä
Tuoreen kouluterveyskyselyn mukaan ammattiin opiskelevista tytöistä joka kolmas ilmoitti joutuneensa seksuaalisen ahdistelun kohteeksi. Kahdeksas- ja yhdeksäsluokkalaisista tytöistä ahdistelua on kokenut joka viides ja lukiotytöistä joka neljäs. Hyvinkin nuoret tytöt altistuvat internetissä erilaiselle häirinnälle ja vihapuheelle. Heitä myös houkutellaan aikuisten kanssa suhteisiin, joissa tavoitteena on seksuaalinen hyväksikäyttö. Pelastakaa lapset ry:n mukaan internetissä alkunsa saaneissa tapauksissa seksuaalisen hyväksikäytön kohteeksi joutuneet lapset ovat olleet yleisimmin 13–15-vuotiaita, ja hieman harvemmin 11–12-vuotiaita. Nuorimmat olivat 9-10-vuotiaita. Useimmiten kohteena on tyttö ja tekijänä mies.
3. Naisten taloudellisesti heikompi asema
Tällä hetkellä naisen euro on 83 senttiä.
Naisten ja miesten välistä palkkaeroa ei ole saatu kurottua umpeen. Tällä hetkellä naisen euro on 83 senttiä. Tuloeroilla ja epätasaisesti jaetulla lasten kotihoidolla on kasaantuvia vaikutuksia ja taloudellinen epätasa-arvo todentuu entistä selkeämmin eläkeiässä. Miesten keskieläke oli 1 803 euroa kuukaudessa ja naisten puolestaan 1 411 euroa viime vuonna. Kun palkkaero on 17%, eläke-ero on jo 25%. Naiset ovat yliedustettuina eläkeköyhien joukossa – tätä on ehkäistävä eläkeuudistuksessa. Miehillä on myös enemmän omaisuutta ja omaisuustuloja. Tarvitaan määrätietoista työtä palkkaeron kaventamiseen, myös mm. verouudistuksissa tulee ottaa nämä sukupuolten väliset erot huomioon.
4. Naisten heikompi työelämäasema
Naisilla on miehiä enemmän määräaikaisia työsuhteita ja vastentahtoista osa-aikatyötä. Työuran silppuisuus omalta osaltaan lisää taloudellista eriarvoisuutta. Raskaussyrjintään ja perusteettomaan määräaikaisuuksien ketjuttamiseen pitää kehittää vahvempia puuttumiskeinoja.
5. Vanhempainvapaiden kasautuminen lähes kokonaan naisille
Miehet käyttävät vanhempainvapaista alle 9%. Kotihoidontuesta miehet käyttävät alle 5%. Luvut ovat hälyttäviä. Jos lasten kotihoitoa jaettaisiin tasaisemmin perheissä, naisten työmarkkina-asema kohenisi, isien ja lasten välinen kiintymyssuhde paranisi, kotityöt jaettaisiin perheissä tasaisemmin ja pikkulapsiperheiden korkeat eroluvut saatettaisiin saada laskemaan.
Ruotsin ja Islannin esimerkit osoittavat, että miehille korvamerkityt vanhempainvapaat lisäävät nopeasti miesten osallistumista lasten kotihoitoon. Esimerkiksi monien järjestöjen jo pitkään ajamassa 6+6+6-mallissa molemmat vanhemmista saisivat oman kuuden kuukauden vanhempainvapaajakson ja kolmannen jakson vanhemmat voisivat jakaa haluamallaan tavalla.
Mitkä ovat sinun mielestäsi pahimmat ongelmat?
Edellä esitettiin viisi naisiin ja viisi miehiin kohdistuvaa tasa-arvo-ongelmaa. Valitse niistä omasta mielestäsi viisi pahinta.
Katso Kioskin lähetys
Keskustelu tasa-arvosta jatkuu Kioskin suorassa lähetyksessä tänään keskiviikkona Yle TV2 ja Yle Areena klo 19.30. Keskustelijoina ovat Naisjärjestöt yhteistyössä NYTKIS ry:n puheenohtaja Johanna Pakkanen ja Miesten tasa-arvo ry:n puheenjohtaja Juuso Erno.