Opiskelija! Näin hallitus muutti sinun elämääsi neljän viime vuoden aikana

Viime viikolla nähtiin hallituksen johtama kummallinen farssi. Hetken näytti jo siltä, että opintotukea ei enää myönnettäisi toiseen korkeakoulututkintoon laisinkaan. Hallitus päätyi kuitenkin kumoamaan oman esityksensä, ja opiskelijat säästyivät kiristyksiltä.

Päätös sai erityistä huomiota lähestyvien eduskuntavaalien takia. Eduskunnassa on toki tehty muitakin opiskelijoita koskevia ratkaisuja viimeisin neljän vuoden aikana.

Vuonna 2011 aloittaneen Jyrki Kataisen hallituksen tavoitteena oli pidentää suomalaisten työuria alusta, keskeltä ja lopusta. Nämä tavoitteet vaikuttivat myös siihen, millaisia päätöksiä hallitus teki koskien korkeakoulutusta.

Työuria pitää pidentää alusta, keskeltä ja lopusta.

Työuratavoitteen toteutumiseksi opiskelijat pitäisi saada heti toisen asteen opintojen jälkeen sisään korkeakouluihin, ja heidän pitäisi myös valmistua sieltä nopeammin.

Muun muassa tältä pohjalta syntyivät hallituksen opiskelijoita koskevat päätökset. Listasimme korkeakouluopiskelijoiden kannalta viisi merkittävää ja konkreettista päätöstä.

Päätöksiä kommentoivat Suomen ammattikorkeakouluopiskelijakuntien liiton (SAMOK) varapuheenjohtaja Katri Manninen sekä Suomen ylioppilaskuntien liiton (SYL ry) puheenjohtaja Jari Järvenpää.

1. Opintotuen määrän kasvattaminen

• Opintotuki sidottiin indeksiin, eli elinkustannusten noustessa myös opintotuen määrä nousee. 
• Opintotuen määrä per kuukausi kasvoi. Se on asumislisän kanssa 537€ kuukaudessa.
• Opintolainaa voi nostaa sata euroa enemmän per kuukausi.

2. Opintotuen kiristykset

• Opintopisteitä pitää suorittaa vähintään 20 per lukuvuosi, että on ylipäänsä oikeutettu tukeen.
• Käytössä olevien tukikuukausien määrä väheni. Kuukausia on käytössä kandidaatin ja maisterin tutkintoon yhteensä 55 kappaletta. Uudistuksen jälkeen tuki myönnetään kuhunkin tutkintoon kerrallaan, minkä seurauksena opintotuki uhkaa katketa opiskelijoilta, jotka eivät saa suoritettua kandidaatin tutkintoa uudessa tavoiteajassa.

– Tämä uhkaa useiden tuhansien opiskelijoiden opintotukia, jos ei saa suoritettua kandidaatin tutkintoaan loppuun tavoiteajassa, sanoo Järvenpää.

Tämä uhkaa useiden tuhansien opiskelijoiden opintotukia, jos ei saa suoritettua kandidaatin tutkintoaan loppuun tavoiteajassa.

3. Korkeakouluihin tulee ensikertalaiskiintiö

• Korkeakouluilla on ollut syksystä 2014 lähtien mahdollisuus ottaa käyttöön ensikertalaiskiintiö uusille hakijoille. Ensikertalaiskiintiö antaa korkeakouluille mahdollisuuden varata osan aloituispaikoistaan henkilöille, joilla ei ole jo korkeakoulupaikka tai eivät ole jo valmistuneet aikaisemmin suomalaisesta korkeakoulusta. Vain Vaasan yliopisto on ottanut kiintiön vapaaehtoisesti käyttöön.
• Hallitus sääti kiintiöt pakollisiksi vuodesta 2016.

4. Ammattikorkeakoulujen rahoitus uudistettiin

• Ammatikorkeakouluista tuli itsenäisiä osakeyhtiöitä, joita valtio rahoittaa tuloksen mukaan. AMK:jen hallituksissa opiskelijaedustus on taattu, mitä SAMOK kiittää.
• Rahoituskriteerit muuttuivat niin, että AMK:t saavat pääasiassa rahaa opiskelijoiden nopeasta etenemisestä ja valmistumisesta, eivätkä opiskelijoiden lukumäärästä.

– Tämä palkitsee opiskelijoiden kannustamista ja tukemista, kiittää Katri Manninen rahoitusmallin uudistamista samantyyppiseksi kuin yliopistoissa.

5. Korkeakoulujen aloituspaikkamääriä muuteltiin edestakaisin

• Hallitus leikkasi vuonna 2012 AMK-koulutuksista 2000 paikkaa. Vuonna 2014 - 2015 hakijapaikkoja lisättiin 1493 hakijasuman purkamiseksi.
• Yhdessä ensikertalaiskiintiön kanssa näiden päätösten toivotaan helpottavan ilman tutkintoa olevien hakijoiden sisäänpääsyä.

Kioskin suorassa tv-lähetyksessä järjestettiin minivaalitentti korkeakoulutuksesta. Tenttiin osallistuivat puolueiden nuorisojärjestöjen puheenjohtajat: Sebastian Tynkkynen (ps.), Ozan Yanar (vihr.), Ida Schauman (r.), Teppo Säkkinen (kesk.) ja Joona Räsänen (sd.). Voit katsoa koko lähetyksen täältä.