Nokia ei ole Microsoftin ensimmäinen epäonnistunut bisnes — mitä oikein tapahtui?

Microsoftin älypuhelinbisneksestä puuttui seksikkyyttä. Mahdollisen menestystarinan puitteet kaatuivat, kun ison firman muskeleista ei ollutkaan hyötyä, sanoo analyytikko.
Windows 10 -käyttöjärjestelmä ilmestyy myöhemmin tänä vuonna. Kuva: EPA / Peter Steffen.​
Windows 10 -käyttöjärjestelmä ilmestyy myöhemmin tänä vuonna. Kuva: EPA / Peter Steffen.​

On kulunut reilu vuosi siitä, kun Microsoft osti Nokia kännykkätuotannon noin 10 miljardilla eurolla. Nyt tietokonejätti kertoo menettäneensä lähes 8 miljardia kauppansa arvosta, jonka takia yhtiö joutuu irtisanomaan globaalisti 7 800 työntekijää, joista Suomeen kohdistuu noin 2 300 työpaikkaa.

– Ei tällainen megaluokan harha-askel ole tyypillistä suuryritysten keskuudessa, sanoo analyytikko Toni Nygrén tutkimusyhtiö Gartnerista.

Brändin imagolla on merkittävä vaikutus siihen, kuinka tuote otetaan vastaan. Nygrénin mielestä Apple ja Nokia ovat vahvoja brändejä, mutta Microsoftia ei välttämättä pidetä kekseliäänä tai seksikkäänä etenkään laitepuolella. Sen sijaan it-alalla ja tietokoneen käyttöjärjestelmänä Microsoft on tunnettu, hän sanoo. 

Nyt yrityksen pääjohtaja Satya Nadellan ohjauksella Microsoftin toimintamuotoja viedään vahvemmin kohti ohjelmistoja ja pilvipohjaisia palveluita, Nygrén lisää. Hänen mukaansa laitepuolen, kuten puhelimien, mukanaolo ei ole enää yritystoiminnan ytimessä.

Microsoft Surface -tabletti esittelyssä vuonna 2012. Kuva: EPA / Justin Lane​
Microsoft Surface -tabletti esittelyssä vuonna 2012. Kuva: EPA / Justin Lane​

Mutta mikä meni pieleen? Annetaan asiantuntijan selittää: 

  • Alku saattoi vaikuttaa lupaavalta. Nokia valmisti 95 prosettia maailman Windows Phone -laitteista ja puhelinmerkki Lumia oli todettu ihan toimivaksi vempeleeksi.
  • Älypuhelinmarkkinat olivat kovassa liidossa, ja sekä Microsoft että Nokia pelasivat korttinsa niin, että kaupat hierottiin. 
  • Tappiota tehneen Nokian mobiililaitebisneksen kannalta ajoitus oli hyvä, kun yhtiö saatiin myytyä vaikeuksista huolimatta kelpo hinnalla.  
  • Microsoftilla uskottiin omiin muskeleihin, jolla saataisiin liiketoiminnan kannalta oleellinen ekosysteemi liikkeelle. 
  • Ekosysteemiin kuuluvat olennaisesti itse puhelinlaite, alusta, jolla se toimii, applikaatiot ja sovelluskehittäjien mielenkiinto. Ekosysteemin menestyksekkään toiminnan tarkoituksena on herättää isojen massojen huomio ja laittaa rahakoneet laulamaan. Mutta tällä kertaa ekosysteemi ei herännytkään eloon, koska kulutuselektroniikassa tapahtuu muutoksia hyvinkin nopeasti ja välillä on hyvinkin vaikeaa arvioda miten iso massa oikein reagoi mihinkin ja mistä se kiinnostuu.
  • Android ja iOs dominoivat mobiilimaailmaa siinä määrin, että Microsoft ei vaikuttanut sovelluskehittäjien kannalta varteenotettavalta sijoitukselta. Microsoft jäi noin 300 000 ladattavalla sovelluksellaan selkeästi esimerkiksi Androidin miljoonan sovelluksen jalkoihin. 

Amerikkalaisen pörssiyhtiön hallituksessa menoa siedettiin noin vuosi. Vaikka se voi tuntua perusjampan mielestä tai vaikka yksityisyrittäjän näkökulmasta lyhyeltä aikaväliltä, isossa pörssimaailmassa vuosi on pitkä aika.

– Pörssiyhtiö elävät neljännestaloutta, jolloin tulosta tarkastellaan joka kolmas kuukausi, muistuttaa Nygrén.

Stephen Elop ja Microsoftin Steve Ballmer puristavat kättä vuonna 2011. Nokian puhelimiin tulee Microsoftin käyttöliittymä. Kuva: EPA / Daniel Deme​
Stephen Elop ja Microsoftin Steve Ballmer puristavat kättä vuonna 2011. Nokian puhelimiin tulee Microsoftin käyttöliittymä. Kuva: EPA / Daniel Deme​

Lisää Microsoftin mokia

Nokian ostaminen ei välttämätä osoittautunut Microsoftin kannalta järkeväksi kaupaksi, mutta se ei ole suinkaan ensimmäinen kömmähdys, jonka IT-brändi on tehnyt. Bloomberg Business -julkaisu on listannut neljä erilaista liiketoiminnan liikettä, joissa Microsoft sai pikemminkin takkiinsa kuin kääri tyytyväisenä hihojaan.

1. Millenium ja IT-huuma 

Vuosituhannen vaihteen it-huuman aikana Microsoft sijoitti huikeita summia erilaisiin toimintoihin, kuten haali 4,5 miljardin arvoisen osuuden amerikkalaisesta teleoperaattori AT&T:sta  ja eurooppalaisista viestintäalan toimijoilsta. It-kuplan aikana Microsoft sijoitti yrityksiin, joiden tavoitteena oli kehittää laajakaistapalveluita, satelliitteja ja interaktiivisia televisioita. Iso osa näistä toiminnoista kuitenkin epäonnistui, ja Microsoftin tulos ei kasvanut odotusten mukaisesti. 

2. AQuantive

Microsoft hankki vuonna 2007 nettimainosyhtiö AQuantiven noin 5,7 miljardilla eurolla. Siitä alkoi alamäki, jonka aikana hypetetyn AQuantive-yrityksen arvo lähes haihtui olemattomiin. Vuonna 2012 Microsoftin luopuessa sijoituksestaan, AQuantive oli menettänyt 98 prosenttia alkuperäisestä arvostaan. Arvonaleneminen oli kuitenkin huomattavasti hitaampaa kuin Nokian kohdalla.

3. Xbox 360

Monet konsolipelien fanit muistavat Microsoftin kehittämän Xbox 360 –pelikonsolin. Vuonna 2005 lanseeratussa pelikoneessa havaittiin monenlaisia vikoja. Yksi teknisistä kömmähdyksistä sai lempinimen "Red Ring of Death" virtapainikkeen ympärillä vilkkuvan punaisen valon takia. Microsoft on haastettu oikeuteen mm. siitä, että konsolipelaajan mukaan Xbox 360 aiheutti naarmuja tämän pelilevyihin

4. Surface-tabletti

Huonosti toimivien pelikonsoleiden lisäksi Microsoft otti pahasti takkiinsa Surface-tabletin myynnissä. Tai pikemminkin myymättä jättämisessä. Yhtiö sijoitti tabletin kehittelyyn huikeasti rahaa ja menetti sitä noin 800 miljoonan euron edestä. Tabletti ei liikuttanut ostajia edes trendikkään mainosvideon ansiosta

Lue lisää Microsoftia koskevia uutisia täältä

Yle TV2 arkisin 19.30—20.00