Nasa julkaisi hyvinkääläiskuvaajan otoksen – katso upea kuva 13 miljoonan valovuoden päässä sijaitsevasta galaksista

Hyvinkääläisen Petri Kehusmaan otos NGC 4945 -galaksista valittiin Nasan päivän astronomiakuvaksi toukokuun lopussa. Nyt Kehusmaa kertoo, miten miljoonien valovuosien päässä sijaitsevia kohteita voi kuvata.
​Petri Kehusmaan kuvassa 13 miljoonan valovuoden päässä sijaitseva galaksi NGC 4945.​
​Petri Kehusmaan kuvassa 13 miljoonan valovuoden päässä sijaitseva galaksi NGC 4945.​

Suomalaisen tähtivalokuvaajan otos on valittu arvostetun avaruussivuston Astronomy Picture of the Dayn (APOD) päivän kuvaksi toukokuun lopussa. APOD on Yhdysvaltain avaruushallinnon Nasan sivusto, jolla julkaistaan joka päivä näyttävä ja erityisen korkealaatuinen kuva universumista.

Hyvinkääläisen Petri Kehusmaan kuvassa on galaksi NGC 4945, joka sijaitsee 13 miljoonan valovuoden päässä Kentaurin tähdistössä. Kehusmaa kertoo lähettäneensä kuvansa ehdolle jo maaliskuussa, mutta mitään ei pitkään aikaan kuulunut.

– Ajattelin, ettei tärpännyt tällä kertaa. Toukokuun lopussa sain kuitenkin tiedon, että kuvani on valittu päivän kuvaksi. Se oli täysi yllätys ja tuntui tosi hienolta. Oman kuvan pääsy APODksi on ollut yksi tavoite tähtiharrastuksessani, Kehusmaa kertoo.

Lisää Kehusmaan kuvia löydät täältä

Kuvaaminen kesti monta yötä

Tavallisesti Kehusmaa kuvaa pohjoista tähtitaivasta, mutta menestyksekäs kuva on otettu Harlingten Atacaman observatoriossa Chilessä. Galaksi on kuvattu kohtuullisen suurella, eli 20 tuuman peilillä varustetulla harrastajakaukoputkella ja erikoisvalmisteisella ja tavallista valovoimaisemmalla mustavalkokuvia ottavalla tähtivalokuvauskameralla.

– Otin kolmen minuutin valotuksia kameran edessä vaihdettavilla neljällä eri filtterillä eli luminanssilla, punaisella, vihreällä ja sinisellä. Lopuksi pinosin kuvat Photoshop-kuvankäsittelyohjelmalla.

Se oli täysi yllätys ja tuntui tosi hienolta. – Petri Kehusmaa

Juuri NGC 4945 valikoitui Kehusmaan kohteeksi, koska hän ei aiemmin ollut kuvannut sitä ja halusi kokeilla galaksin kuvaamista. Kuvaaminen kesti pari kolme yötä, Kehusmaa kertoo.

– Tähtikuvauksessa Chilessä käytetään automatisoitua järjestelmää, jossa kuvattavia kohteita on useita. Järjestelmä laskee itse, minkä kohteiden kuvausolosuhteet ovat kulloinkin parhaat ja ottaa kuvia laskelmien perusteella.

Hyvät olosuhteet ovat tähtien ikuistamisessa erityisen tärkeät.

– Jos ilmakehä ei ole rauhallinen, kuvasta ei tule terävä. Silloin pitää odottaa rauhallisia öitä, Kehusmaa sanoo.

Tavallisella pokkarilla saa hyviä päiväkuvia

Tavallisilla valokuvausvälineillä ei pysty ottamaan onnistuneita galaksikuvia. Tähtivalokuvauksesta kiinnostuneet voivat kuitenkin kuvata tavallisella pokkarilla päivätaivaan ilmiöitä, kuten esimerkiksi sateenkaaria, ukkospilviä ja auringonlaskua.

– Järjestelmäkameralla puolestaan saa tähtivanoja näkyviin ja voi kuvata tähtitaivaan pyörimistä kamerajalustaa käyttämällä. Lisäksi järjestelmäkameran voi kiinnittää kaukoputkeen, jolloin kuvattavien kohteiden määrä kasvaa huomattavasti.

Suomen tähtitieteellinen yhdistys Ursa järjestää tähtivalokuvauskursseja, joita myös Kehusmaa vetää.

Tutkimuskohde: supernovat ja eksoplaneetat

Kansainvälisessä tietotekniikkayhtoössä työskentelevä Kehusmaa on aiemminkin saanut tunnustusta tähtitaivaalta tekemistään löydöistä. Vuonna 2009 sai Ursan palkinnon löytämästään supernovasta, ja pian sen jälkeen osallistui myös toiseen supernovalöytöön.

Kehusmaa on tutkinut avaruutta erilaisilla kaukoputkilla kouluajoistaan saakka, ja hänellä oli oma tähtitorni takapihallaan muutaman vuoden. Nykyisin hän tekee tutkimusta kansainvälisessä projektissa. Monivuotinen hanke keskittyy eksoplaneettoihin, siis oman aurinkokuntamme ulkopuolisiin planeettoihin.

Tutkimukseen liittyen Kehusmaa ottaa Chilen-kaukoputkella noin 200 kuvaa joka yö ja lähettää tiedot tutkijaryhmälle Saksaan.

– Etsimme kohteita ja yritämme saada tähteä kiertävän eksoplaneetan kaikki vaiheet tallennettua ja mitattua siitä lähtevää valoa. Sen avulla saamme tietoa planeetan koostumuksesta, Kehusmaa kertoo.

Yle TV2 arkisin 19.30—20.00