Mitä sitten, jos Kreikka lähtee eurosta?
Onko Kreikan ero eurosta oikeasti lähellä ja mitä sitten, jos näin tapahtuu? Kysymys roikkuu taas ilmassa, kun neuvottelut lainaohjelmasta katkesivat maanantai-iltana.
Nordean pääekonomistin Aki Kangasharjun mukaan Kreikan mahdollinen euroero, grexit, ei horjuttaisi muun Euroopan taloutta juuri mitenkään. Suomi toki ehkä menettäisi lainaamansa rahat.
– Sen sijaan Kreikassa todennäköisesti ajauduttaisiin entistä syvempään humanitaariseen, sosiaaliseen ja inhimilliseen kriisiin, Kangasharju sanoo.
Hän uskoo Kreikan jatkavan päähallituspuolue Syrizan johdolla uhkaavaa käytöstään siihen asti, kunnes se saa muiden EU-maiden kanssa hiottua sopivan sopimuksen. Poliittisella puolueella on paineita osoittaa äänestäjilleen olevansa sanojensa takana ja ainakin näyttää siltä, että se pyrkii irrottautumaan yhteisestä valuutasta.
Euroero johtaisi Kreikassa ennennäkemättömään myllerrykseen.
– Sitten alkaisi hurja, moninkertainen säästämisohjelma, jolloin menot olisi pakko asettaa olemattomien tulojen tasolle, Kangasharju kuvailee.
Turisteille Kreikasta tulisi entistä edullisempi matkakohde.
Kreikan euroero olisi symbolisesti valtava takaisku unionille, joka on vuosien ajan yrittänyt tehdä kaikkensa pitääkseen sen toimivana.
– Tähän mennessä taloushistoriahan on osoittanut, että kaikki valuuttaunionit, joissa ei ole yhteistä isoa budjettia, ovat hajonneet jossain vaiheessa, Kangasharju kuitenkin muistuttaa.
Mitä Kreikassa oikein tapahtui?
Eurooppalaisen sivistyksen kehdossa ei ole moneen vuoteen nukuttu rauhallisesti. Kreikka on kärvistellyt jo pitkään taloudellisessa kurimustilassa, jonka juuret juontavat maan euroalueeseen liittymiseen vuonna 2001.
Otettuaan euron käyttöön vuotta myöhemmin Kreikka alkoi kasvattaa kansantalouttaan reippaalla vauhdilla pääasiassa velkarahalla, kertoo valtiovarainministeriö. Yli varojen eläminen johti talouden ylikuumentumiseen, julkisen palvelun velkaantumiseen ja suisti maan poikkeuksellisen syvään lamaan, jonka aikana maan bruttokansantuote putosi neljänneksen.
Myrskyn silmään Kreikka joutui erityisesti vuonna 2009, kun Euroopan unionin alainen Eurostat keräsi tilastotietoja maiden tilanteista. Sen yhteydessä kävi ilmi, että Kreikan julkisen kansantalouden tilastot olivat surkeammassa jamassa kuin oli edes kuviteltu.
Vuonna 2010 Kreikalle annettiin ensimmäinen tukipaketti, jonka tarkoituksena oli saada maa uudelleen jaloilleen. Myös Suomi osallistui talkoisiin miljardeilla euroilla. Taloudellinen apu ei kuitenkaan ollut riittävä, vaan Kreikka tarvitsi enemmän.
Toisen tukipaketin yhteydessä sovittuja kaikkia rakennemuutoksia ei kuitenkaan saatu toteutettua, sillä taloudelliseen ahdinkoon ajautuneessa valtiossa syntyi myös poliittinen myrsky.
Pieni eurovastainen Syriza-puolue nosti kannatustaan maassa, jossa nuorisotyöttömyys oli noussut peräti viiteenkymmeneen prosenttiin ja yleinen työttömyys oli kahdenkymmenenviiden prosentin luokkaa.
Talouden matokuurin takia ns. tavallinen kansa voi huonommin ja esimerkiksi palkkatuloja oli pudotettu roimasti.
Syriza nousi maan hallituspuolueeksi tammikuussa 2015. Puolue on väläytellyt mahdollisuutta irtautua eurosta, mutta yleisesti sitä on pidetty epätodennäköisenä. Noin kahdeksankymmentä prosenttia Kreikan kansasta kuitenkin haluaa pysyä eurossa. Nyt muu Eurooppa jännittää, häipyykö Kreikka unionin yhteisestä rahaliitosta ja jos häipyy, niin mitä siitä seuraa.
Juttua varten on haastateltu myös valtiovarainministeriön finanssineuvosta Pekka Morénia.