Mitä sivarille tapahtuu, jos sota syttyy?

Puolustusvoimien lähettämä reserviläiskirje saapuu tällä viikolla lähes 900 000 suomalaiselle. Siviilipalveluksen käyneitä ei lähestytä samaan tapaan. Kuva: Yle​​
Puolustusvoimien lähettämä reserviläiskirje saapuu tällä viikolla lähes 900 000 suomalaiselle. Siviilipalveluksen käyneitä ei lähestytä samaan tapaan. Kuva: Yle​​

Siivilipalveluskeskus ei aio lähestyä entisiä sivareita samaan tapaan kuin puolustusvoimat reserviläisiään. Syy siihen on selkeä, sanoo siviilipalvelukeskuksen johtaja Mikko Reijonen.

– Siviilipalvelukseen ei kuulu kertaus niin kuin armeijassa.

Armeijan massiivinen kirjekampanja saattaa kuitenkin aiheuttaa hulinaa myös siviilipalvelukeskuksessa. Reijonen kommentoi aikaisemmin Yle Uutisille, sitä kuinka yhä useampi reserviläinen saattaa siirtyä siviilipalvelukeskuksen täydennyskoulutukseen. Normaalisti 200–300 reserviläistä vuodessa hakee täydennyskoulutukseen. Ennen reserviläiskirjeen postitusta pyyntöjä oli vastaanotettu poikkeuksellisen paljon, Reijonen kertoo.

– Huhtikuun loppuun mennessä 245 reserviläistä halusi siirron.

Kriisitilanteessa sivarit työllistyvät taitojensa mukaan

Jos Suomessa julistettaisiin sotatila, siviilipalveluksen suorittaneet aktivoitaisiin maanpuolustustoimiin samaan tapaan kuin muukin väestö armeijankäyneitä reserviläisiä lukuun ottamatta, Reijonen selventää. Kriisitilanteessa sovelletaan presidentin julistaman valmiuslain työvelvoitetta.

Silloin tarkastellaan sitä, mitä kukin kansalainen parhaiten osaa tehdä vallitsevassa poikkeustilanteessa. Reijosen mukaan silloin sillä ei ole välttämättä merkitystä, mitä työtä on siviilipalveluksensa aika tehnyt, etenkään silloin, kun siviilipalveluksen suorittamisesta on kulunut jopa vuosikymmeniä.

– Joillakin ammattialueilla, kuten terveydenhoidon ammattilaisilla on tiedossa jo nyt se, että he työskentelisivät ammattiosaamisensa parissa kriisitilanteessa.

Siviilipalveluslaki kaipaa tarkennusta

Tämän hetkisen oletuksen mukaan kriisitilanteessa siviilipalvelusmiesten työllistämisestä vastaisi työ- ja elinkeinoministeriö ja toimeenpanoelimenä toimisi siviilipalvelukeskus.

Reijosen mielestä siviilipalveluslaissa pitäisi kuitenkin tarkemmin avata esimerkiksi sitä, kuinka kriisin aikana käytännön järjestelyt hoidetaan.

Parannusta on lakiin mahdollisesti luvassa jo lähitulevaisuudessa. Reijonen kertoo, että vielä tämän vuoden puolella aletaan työstää tarkennuksia siviilipalveluslakiin. Se on jatkoa vuonna 2011 alkaneelle siviilipalvelusta käsitelleen työryhmän toiminnalle.