Mikä siinä festarilipussa maksaa? Järjestäjät kertovat

Tasapainoilu suomalaisten kukkarojen ja mega-artistien palkkioiden välillä on festareiden jokakesäinen taisto.
EPA/Adam Warzawa​
EPA/Adam Warzawa​

Kukapa ei somessa olisi nähnyt päivittelyä festarilippujen hinnannoususta ja vertailukuvia lipuista eri vuosilta. Mikä siinä festarilipussa nykyään maksaa?

Vastaus on yksinkertainen.

Artistit.

– Kaikkien isojen ulkomaisten artistien hinnat menee jossain ihan muualla kuin kymppitonnissa, kertoo Ilosaarirockin vastaava tuottaja Petri Varis.

Artistipalkkiot ovat sopimussalaisuuksia, mutta yleinen hintaluokka jokaiselle ”isolle artistille” on kova. Kansainvälinen artisti voi helposti maksaa festarille jo monta kymmentä tonnia. Myös päivä ja muut esiintyjät vaikuttavat artistin hintavaatimukseen: Lauantai on esimerkiksi torstaita kalliimpi ja artisti voi pyytää lisää, jos kokee olevansa festareiden pääesiintyjä. Kotimaisista suosituista artisteista suurin osa liikkuu tuhansilla, ei kymmenillä tuhansilla euroilla.

Eikä ole mitenkään epätavallista, että artistin hinta tuplaantuu nyt vuodessa.

Ruisrockin promoottori Mikko Niemelä komppaa Varista: yleinen hintataso nousee vuosi vuodelta.

– Markat on muuttuneet euroiksi, jos miettii kymmenen vuoden taakse. Eikä ole mitenkään epätavallista, että artistin hinta tuplaantuu nyt vuodessa, kun artistin suosio kasvaa.

Suomen musakinkerit taistelevat Museista, Placeboista, Ellie Gouldingeista, Pharrel Williamsseista ja muista kansainvälisista megatähdistä koko Euroopan kanssa. Kotimaisia ja ulkomaisia artisteja yhdistää sekin, että yhä suurempi osa muusikon tuloista tulee levymyynnin sijaan live-esiintymisistä. Artistilla on siis varaa, ja pakko, pyytää.

Suomalainen ei mielellään maksaisi. Teoston vuonna 2013 tekemän kyselyn mukaan suomalainen haluaisi maksaa usean päivän festarilipusta 70 euroa. Kesän suurten festareiden monen päivän liput maksavat kuitenkin 90 – 175 euroa.

Hinta nousee kesästä toiseen

Ruisrockin lippujen hinta on sekin noussut. Promoottori Mikko Niemelän mukaan hinnoittelu on tällä hetkellä tasapainoilua suomalaisten maksukyvyn ja esiintymispalkkioiden nousun välillä.

– Bändien palkkojen ja meidän hintojen nousut ei vielä korreloi millään tavalla, lippujen hintoja on nostettu maltillisesti, pohtii puolestaan Petri Varis.

Helsingin Flowssa hintaa on vuosien aikana nostanut myös mm. alueen vuokra, joka on kasvanut festarin kasvaessa. Vuonna 2013 Flowhun pääsi 150 eurolla kolmeksi päiväksi. Nyt sama lippu maksaa 169 euroa.

– Hinta yritetään pitää niin kohtuullisena kuin mahdollista, että saadaan kuitenkin se sama laatu pysymään, mihin yleisö on tottunut, sanoo Flown tiedottaja Susanna Hulkkonen.

Erikoistuminen pelastaa?

Me ei tehdä kaikille kaikkea tai kaikille jotain.

Festarit pyrkivät nyt erottumaan toisistaan ja erikoistumaan. Järjestäjät puhuvat ”festivaalikokemuksesta” ja ”identiteetistä”, siis brändäytymisestä. Oheisohjelma ja puitteet ovat Ilosaaressa Petri Variksen mukaan yhtä tärkeä elementti kuin päälavan pääesintyjä.

Susanna Hulkkonen uskoo ”oman identiteetin” olevan syy siihen, että Flow on kasvanut pikkufestarista isoksi tapahtumaksi.

– Me ei tehdä kaikille kaikkea tai kaikille jotain, eikä seurata myyntiodotuksia, että minkä nyt voisi ajatella tuovan mahdollisimman paljon yleisöä. Kai se koetaan mielenkiintoiseksi.

Seuraa Kioskin festarikohtaamisia Instagramissa

Ihmiset ja tarinat kiinnostavat meitä festareilla tänä vuonna! Kierrämme Suomen musakinkereitä ja taltioimme parhaita tyyppejä, hetkiä ja kertomuksia. Tässä kohtaamisiamme:

 

Yle TV2 arkisin 19.30—20.00