Meteorologit arvioivat vanhan kansan sääuskomuksia

Kamala kesäsää! Koko ajan sataa vettä. Eipä, aurinkohan paistaa, ihanaa! Eiku..

Suomalaisia sää kiinnostaa. Ylen uutisen mukaan kuluvasta kesästä on tulossa kylmin viiteenkymmeneen vuoteen.

Ennen vanhaan säätiedotuksia ei kerrottu yhtä paljon kuin nykyään. Sen sijaan ihmiset tulkitsivat säätä luonnonmerkeistä ja uskomustenkin perusteella. 

– Silloin säätä ja luontoa tarkkailtiin ihan eri intensiteetillä kuin tänä päivänä. Tuolloin elanto ja hengissä säilyminen saattoi olla siitä kiinni, osasiko ennakoida hallan vierailua vai ei, sanoo Ylen meteorologi Matti Huutonen. 

Kysyimme kahdelta Ylen meteorologilta, Huutoselta ja Seija Paasoselta, pystyykö edes osasta näistä kansanviisauksista arvioimaan säätä ihan oikeasti.

Ja sitten pohditaan. 

Huutosen mielestä auringon noususta ja laskusta tehdään usein päätelmiä säästä ja nämä voivat hyvinkin osua oikeaan. Aurinko laskee länteen ja sateet tulevat Suomeen usein juuri lännestä.

– Auringonlasku antaa viitteitä seuraavasta päivästä, eli kertoo minkälaista säätä auringonlaskun suunnalla on. Seuraavana päivänä tämä sää saattaa olla sitten Suomessa.

Seija Paasonen selventää vanhan kansan uskomusta siitä, kuinka "puhtaan" eli kirkkaan iltaruskon sanotaan tietävän poutaa seuraavalle päivälle. 

– Tämä johtuu siitä, että illalla ilmakehässä on päivän jäljiltä paljon pölyä, joka hajottaa tai sirottaa valonsäteitä. Vastaavasti yön jäljiltä aamulla pölyä ei ole ilmakehässä samalla tavalla, jolloin kuivassa tilanteessa aamutaivas ei rusota. Aamuruskon saanee siis aikaiseksi kosteus.

Vanha kansa ennusti säätä myös sumusta

Sumusta sään ennustaminen on meteorologeille vähän vieraampaa. Seija Paasonen kuitenkin arvailee, mistä mahdollisesti voisi olla kysymys. Sumun ylös nousemisesta tulee mieleen, että tuuli on alkanut jo voimistua ja siten on alkanut tapahtua ilman sekoittumista ylemmän ja kuivemman kerroksen kanssa, Paasonen sanoo. 

– Tuulen voimistuminen liittynee siis lähestyvään matalapaineeseen eli mahdollisiin sateisiin. Tätä ennustusta on voitu soveltaa niissä tilanteissa, kun auringon lämpö ei riitä hajottamaan sumua.

Merkkipäivien sääennustukset eivät ole luotettavia

Ennen vanhaan tarkkailtiin paitsi luonnonilmiöitä, myös erilaisia merkkipäiviä. Heinäkuussa Martan päivänä (26.7.) selvisi vanhan kansan mukaan se, oliko luvassa sateinen syksy. ”Jos Martan päivänä sataa, tarvitaan paljon riihipuita”.

Ja jos Ollin päivänä (29.7.) satoi, niin silloin sade jatkuisi seuraavat seitsemän viikkoa.

Tietenkin joskus “ennusteet” osuvat kohdalleen, mutta se on enemmänkin sattumaa kuin varsinaista ennustamista. - Matti Huutonen

Huutonen tyrmää ajatuksen siitä, että merkkipäiväennusteet pitäisivät paikkaansa. Hän muistuttaa, että mitään säännöllisyyttä päivittäisessä sään käyttäymisessä ei ole, sillä matala- ja korkeapaineet vuorottelevat Suomen yllä.  

–  Tietenkin joskus “ennusteet” osuvat kohdalleen, mutta se on enemmänkin sattumaa kuin varsinaista ennustamista. 

Mutta toisaalta joskus merkkipäiväennustuksessa piilee tietoa vallinneesta ilmastosta, Huutonen myöntää. 

– Esimerkiksi Matinpäivää pidetään monin paikoin ensimmäisenä kevätpäivänä (24.2), tuon päivän jälkeen aurinko jo lämmittää. 

Paasonen kertoo, että myös muualla maailmassa säätä on seurattu tarkkaavaisesti. Näitä ennustustapoja ei välttämättä voi hyödyntää Suomessa.  

–   Suuri osahan on sellaisia, joita ei voi sellaisenaan soveltaa muissa maissa, koska ne liittyvät esimerkiksi paikallisilmastoon, maaston muotoihin sekä mantereen ja meren maantieteelliseen jakaumaan suhteessa ilmansuuntiin. 

Lue muista Seija Paasosen analysoimista kansanennustuksista täältä!