Martin Lontoosta tarjoaa "miljoonaperintöä" − huijasimme tekstarihuijaria loppuun asti

Tekstiviesti yllättävästä miljoonaperinnöstä saapui heinäkuussa. Viesti lähetettiin tiistaipäivänä Ison-Britannian +44-maakoodilla alkavasta numerosta. 

Olet oikeutettu lunastamaan 36,5 miljoonaa puntaa jotka Mr. Graham jätti sijoitustililleen ota minuun yhteyttä laillista ehdotusta varten sähköposti mattbennt@gmail.com Martin

Viesti haisee huijaukselta kauas. Miksi olisin oikeutettu tuntemattoman Mr. Grahamin perintöön? Laillisen perinnön välittäjä todennäköisesti soittaisi, eikä käyttäisi Gmail-tiliä. Ehkä tekstiviestiin olisi lisätty silloin myös pilkut ja pisteet.

Selvitetäänpä, kuka "Martin" on ja mistä perinnössä on kyse.

Martinin numero on salainen

Ainakaan Martin ei ole lähestynyt suurta määrää suomalaisia.

Suurimmat operaattorit kertovat, että heinäkuussa ei ollut massapommituksia yhdestä puhelinnumerosta. Soneralta, DNA:lta ja Elisalta arvioidaan, että kyse saattaa olla yksittäistapauksista. Huijari on poiminut numeroita ehkä netistä.

Soneran turvallisuusasiantuntijan Antti Turusen mukaan vastaavanlaisia tekstiviestihuijauskampanjoita on muutama vuodessa. DNA:n hallintojohtaja Vesa Vuoti mainitsee, että näppituntumalta huijauskampanjoita käydään usein kesäloma-aikaan. Niin toimii myös Martin.

Myös brittitausta on yleinen. Ison-Britannian maakoodi oli käytössä esimerkiksi pari vuotta sitten paljastuneessa suuressa huijauksessa.

Martinin käyttämä numero on salainen tai prepaid. Sen omistajasta ei saa tietoa Ison-Britannian numeropalvelusta.

Operaattorit eivät kannusta viesteihin vastaamista. Se vain yllyttää huijareita. 

Martin kertoo asuvansa ökyalueella

Laitan Martinille viestiä, jossa kysyn, mistä hän on saanut yhteystietoni. Haluan tietää, kuka on Herra Graham ja kuka on Martin. Miten tämä jättiperintö olisi mahdollista saada?

Martin vastaa sähköpostiin nopeasti.

Vastausviesti on kirjoitettu melko hyvällä englannilla. Toisaalta Martin kompuroi pilkutuksessa ja aikamuodoissa eikä tunnu tietävän itsekään, mistä "Bona Vacantia"-sopimuksessa on kyse. Martin vakuuttaa ehdotuksen laillisuutta ja kertoo, että Herra Graham on kaukainen sukulaiseni Maltalta.

Martin vakuuttaa vilpittömyyttään kertomalla hieman itsestään. Hän satuilee muun muassa osoitteensa ja työpaikkansa. Väitteiden tueksi netistä löytyy Martin Bennettin Linkedin-profiili, jossa hän kertoo työskennelleensä pankkiirina englantilaiselle Barclays-pankille vuodesta 2005 asti. Profiilin voi perustaa mille nimelle tahansa, eikä se todista mitään.

Martin on valinnut asuinalueekseen upporikkaan alueen. Naapurustossa Charles Streetillä on ollut myynnissä asunto 39,5 miljoonalla punnalla. Siinä on muun muassa 8 makuuhuonetta, 8 vessaa ja uima-allas. 

Martinin kertomassa osoitteessa ei kuitenkaan asu Martin Bennett -nimistä ihmistä.

Video: Marika Santala

Kioskin Lontoon avustaja Marika Santala kävi kysymässä asiaa asunnon ovella. Omistaja kertoi, ettei Martin Bennett -nimistä miestä asu talossa. Omistaja halusi välttää julkisuutta eikä kommentoida asiaa enempää.

Yksityisyydenhalu upporikkaalla alueella on sinänsä ymmärrettävää.

Martinin passi vaikuttaa väärennökseltä

Lisätodisteeksi luotettavuudestaan Martin lähettää lisäksi kuvan omasta ja Herra Grahamin passista.

Kuvat avaa varmuuden vuoksi tietoturva-asiantuntija. Martinin tarkoitus saattaisi olla myös virusten välittäminen. Liitetiedostot ovat kuitenkin puhtaita. Ne sisältävät kaksi kuvaa Ison-Britannian passeista.

Passissa Martinin nimi on Martin Bennette, mutta sähköpostiviesteissä nimi vaihtelee. Nimiä on ainakin neljä: Matt Bentt, Martin Bennett, Martin Bennette ja Martin Benete.

Keskusrikospoliisin rikosinsinööri Mari Ukkonen arvioi, että Martinin lähettämissä kuvissa passeista on väärennöksiin viittaavia piirteitä. Tätä tarkemman johtopäätöksen tekemiseen asiantuntijan pitäisi nähdä fyysinen asiakirja. 

Maallikon huomio kiinnittyy passeissa erikoisiin allekirjoituksiin. Ukkonen toppuuttelee tekemään allekirjoituksista liian pitkälle meneviä johtopäätöksiä.

− Yhden allekirjoituksen perusteella ei voi päätellä mitään. Allekirjoituksen ulkonäköhän voi olla mikä vain, Ukkonen sanoo.

Mikäli asiakirjan aitoutta on selvitettävä pelkän kuvan perusteella, Ukkonen kehottaa kiinnittämään huomiota esimerkiksi mahdollisiin kirjoitusvirheisiin. Euroopan unionin neuvosto on koonnut tietoa ja kuvia aidoista asiakirjoista myös nettiin. Väärennöksistä tai varastetuiksi epäillyistä passeista pitää kuitenkin aina ilmoittaa myös poliisille.

Netissä väärennettyjä passeja myydään laajalti.

Martin ei halua kertoa kenellekään

Viestittely Martinin kanssa jatkuu useita päiviä. Martin alkaa kutsua minua ystäväkseen ja vakuuttaa, ettei huolenaihetta ole. Koko diili on "risk-free"!

Martin unohtaa nopeasti pyytäneensä kuvaa perijän passista ja tyytyy tuulesta temmattuihin henkilötietoihin. Osoitetiedoksi riittää keksitty osoite.

Lopulta Martin pyytää ottamaan yhteyttä perintöä hallinnoivaan pankkiin ja korostaa tuttuun tapaan: älä kerro tästä ulkopuolisille. Pankkiin ei saa ottaa yhteyttä puhelimella ja on erittäin tärkeää, että yhteydenotto tapahtuu Martinin ehdottoman henkilön kanssa.

Martinin ehdottomalla "James Ballowilla" ei ole brittiläisen Barclays-pankin virallista sähköpostiosoitetta, vaan postit tulevat erillisestä domainista. Tällä kertaa kyseessä ei ole ilmainen sähköpostipalvelu, vaan huijarit ovat perustaneet oman domainin eli www-osoitteen sähköposteineen.

Osoitteen omistajatiedot on salattu, eikä sivulle voi siirtyä. Osoite on perustettu lokakuussa 2014. Näyttää siis siltä, että Martin on harrastanut tämäntyyppisiä huijauksia ainakin vuoden ajan. 

Ballow kysyy ensimmäiseksi tietoturvakysymyksiä miljoonaperinnön jättäjästä Mr. Graham Keith Johnsista. Henkilöstä löytyykin tietoa googlettamalla mutta hämäriltä sivuilta. Martin kertoo samat tiedot sähköpostitse ja pyytää lähettämään ne pankille.

Pankki vastaa hyväksyvänsä siirron. Mukana on uusia dokumentteja. Ne näyttävät tekaistulta.

Barclays-pankki vahvistaa puhelimessa sen, mikä on arvattavissa. Pankissa ei työskentele James Ballow -nimistä henkilöä. Pankin henkilökunta ei osannut kertoa, onko Ballowin henkilöllisyydestä kysytty aikaisemmin.

− Saamme tuhansia puheluita päivässä, valitettavasti emme osaa sanoa.

Netistä sen sijaan löytyy muutama kysely Ballowin henkilöllisyydestä, yksi on kirjoitettu jo maaliskuussa.

Vihdoin Martin pyytää rahaa

Viikon viestittelyn jälkeen pankkivirkailija-Ballow pyytää rahaa. Pankki tarvitsee 1600 puntaa tilin perustamiseen. Hänen mukaansa tiliä ei voi perustaa ilman pientä alkupääomaa.

Ballow vaatii ensin, että tili on tultava perustamaan paikan päälle Lontooseen. Kun vierailuun suostuu, koko asia unohtuu ja pelkkä rahasiirto riittää.

Siirto pitää tehdä taas uuden henkilön nimellä rahansiirtopalvelun kautta. Sitä kautta lähetettyä rahaa on mahdoton saada takaisin. Kerron tämän Martinille.

Martin kuitenkin vakuuttaa, että homma etenee suunnitellusti. Epäilykseen suuresta rahasummasta Martin vastaa kompromissilla. Hän voi maksaa puolet summasta itse, riittää, että minä annan pankille 800 puntaa.

Martin lupaa hoitaa oman osuutensa heti – vaikka hänen ei pitäisi tietää, mihin raha maksetaan ja millä viitteellä.

Nyt Martin myöntää, että toiminta onkin itse asiassa vähän laitonta. Tämän vuoksi pankkiireista tulee rikkaita. Asiasta ei saa kertoa eteenpäin.

On aika kertoa Martinille, että häntä on huijattu. Pyydän Martinilta haastattelua. Miksi hän tekee huijauksia? Miten kaikki alkoi? Kuinka monta hän on huijannut?

Tähän postiin Martin ei enää vastaa.