Katso infografiikka – mahtuisivatko kaikki homot ja somalit Ahvenanmaalle?

Populistisissa puheissa milloin mitäkin vähemmistöryhmää ehdotetaan siirrettäväksi Ahvenanmaalle. Kioski laski, miten ahdasta Ahvenanmaalla olisi, jos esimerkiksi kaikki ruotsia puhuvat asuisivat siellä.

Populistisissa puheissa milloin mitäkin vähemmistöryhmää ollaan karkottamassa Ahvenanmaalle. Mutta ketkä kaikki itsehallinnolliseen kesäparatiisiin edes mahtuisivat?

Kansanedustaja Teuvo Hakkarainen (ps.) kohahdutti vuonna 2011 ehdottamalla Iltasanomien haastattelussa, että homot, lesbot ja somalit pitäisi laittaa Ahvenanmaalle keskenään asumaan. Hakkaraisen heitolla on historiallinen tausta, jota moni ei muista. 1990-luvulla SMP:n kansanedustaja Marita Jurva sanoi haastattelussa, että aseistakieltäytyjät voisi lähettää Ahvenanmaalle

Lehtileikkeitä, jotka käsittelevät keskustelua Ahvenanmaan ympärillä. Kuva: Yle kuvanauha / Elävä arkisto​​
Lehtileikkeitä, jotka käsittelevät keskustelua Ahvenanmaan ympärillä. Kuva: Yle kuvanauha / Elävä arkisto​​

Wali Hashin maanantaina julkaisema video Helsinki Pridesta nosti Ahvenanmaa-heitot uudelleen esiin, kun Hashi humoristisesti arvioi, että homoja on niin paljon, etteivät he edes mahtuisi "mamujen" kanssa Ahvenanmaalle.

Hashin kommentti sai Kioskin toimituksen pohtimaan, ketkä kaikki tuohon pieneen kesäparatiisiin edes mahtuisivat. Lasketaanpa.

Somaleita olisi kymmenen neliökilometrillä

Tilastokeskuksen vuoden 2014 lopussa julkaistun tilaston mukaan Suomessa asuu 7 381 Somalian kansalaista. Jos somaleiksi lasketaan myös Suomessa syntyneet lapset, joiden molemmat vanhemmat ovat somalialaistaustaisia, niin Suomen somaleita on viimeisimmän, vuoden 2013 tilaston, mukaan 15 723. Heistä Suomessa syntyneitä on 5652.

Kun Ahvenanmaan pinta-ala on ilman merialueita on 1 581,40 km², tarkoittaisi somaleiden massamuutto Ahvenanmaalle sitä, että itsehallinnollisessa saariryhmässä somaleita olisi noin kymmenen neliökilometrillä.

​

Seksuaalivähemmistön massamuutto aiheuttaisi suman

Entäpä Hakkaraisen mainitsemat homot ja lesbot? Oletamme, että Hakkarainen käytti termiä ajatellen yleisesti seksuaali- ja sukupuolivähemmistöjä, joten laskemme lukemaamme myös muut vähemmistön edustajat, kuten esimerkiksi transihmiset.

Seksuaali- ja sukupuolivähemmistöön kuuluvien laskeminen väestöstä ei ole yksiselitteistä.
– Seksuaali- ja sukupuolivähemmistöihin kuuluvien tarkkaa osuutta väestöstä on vaikea arvioida, koska kyselytutkimuksissa harvoin kysytään asiasta. Varovaisestikin arvioiden Suomessa elää satoja tuhansia seksuaali- ja sukupuolivähemmistöihin kuuluvia henkilöitä läheisineen. On yhä enemmän ihmisiä, jotka eivät välttämättä määrittele identiteettiään tiukasti johonkin kategoriaan, vaan esimerkiksi ihmisen sukupuolen kokemus voi olla myös joustava ja muuttuva, sanoo Setan pääsihteeri Aija Salo.
Pakotettuna Salo suostuu arvioimaan, että seksuaali- ja sukupuolivähemmistöön kuuluvia voisi olla Suomessa noin 5 - 10 prosenttia väestöstä.
Tarkkaa lukua on mahdotonta määritellä, mutta jos määrä lasketaan yleisesti puheissa esiintyvän 5 - 10 prosentin mukaan, niin 5 481 211 suomalaisesta seksuaali- ja sukupuolivähemmistöön kuuluisi ainakin 274 060 tai jopa 548 121 ihmistä.
Kioskin laskelmassa Ahvenanmaan ruuhkasta käytämme näiden arvioiden keskivälille asettuvaa homolukua 450 000. Tällä luvulla tämän vähemmistön siirtäminen Ahvenanmaalle tarkoittaisi sitä, että jokaisella Ahvenanmaan neliökilometrillä olisi noin 284 seksuaali- tai sukupuolivähemmistöön kuuluvaa.
​

Ruotsia puhuvia olisi lähes 200 neliökilometrillä 

Tilastokeskuksen mukaan ruotsia äidinkielenään puhuvia oli Suomessa joulukuussa 2014 290 747. Tämä luku sisältää suomenruotsalaisten lisäksi myös Ruotsin ruotsalaiset. Kaikkien ruotsia äidinkielenään puhuvien sijoittaminen Ahvenanmaalle tarkoittaisi sitä, että jokaisella neliökilometrillä olisi nykyisten Ahvenanmaalaisten lisäksi noin 184 ruotsia puhuvaa henkilöä.

​

Aseista kieltäytyy vuosittain reilut 2 000 nuorta

Entäpä SMP:n entisen kansanedustaja Marita Jurvan (nykyisin Marita Mäkinen) vuosikymmenten takainen heitto aseistakieltäytyjistä Ahvenanmaalla?

Aseistakieltäytyjien määrän arvioiminen ei ole yksinkertaista. Noin neljäsosa nuorista miehistä vapautetaan palveluksesta, mutta läheskään jokaisen syy olla astumatta armeijan riveihin ei kuitenkaan ole armeijavastaisuus.

– On mahdotonta sanoa, kuinka monen syy on aatteellinen, kertoo Aseistakieltätyjäliiton järjestösihteeri Kaj Raninen.

Työ- ja elinkeinoministeriön siviilipalveluksen kehitystyöryhmän mietinnön (2011) mukaan siviilipalveluksen valitsee palvelusmuodokseen vuosittain noin 2 500 asevelvollista, mikä vastaa noin seitsemää prosenttia koko miesikäluokasta ikäluokan koosta riippuen. Sivarien määrä on pysynyt melko samana usean vuoden ajan.

Päätimme olla aseistakieltäytyjän määritelmässä tiukkoja. Jätimme luvusta ulkopuolelle esimerkiksi armeijan käyneet reservinkieltäytyjät. Laskimme tässä laskelmassa aseistakieltäytyjiksi vain miehet, jotka ovat joko totaalikieltäytyneet tai käyneet siviilipalveluksen.

Lapinjärven siviilipalveluskeskuksesta arvioidaan, että sen koko kuudentoista vuoden toiminnan aikana siviilipalvelusmiehiä on koulutettu keskimäärin 1500 vuosittain. Sitä ennen siviilipalvelusmiehiä koulutettiin Vaasassa nelisen vuotta. Jos arvioidaan, että näiden 20 vuoden aikana siviilipalvelusmiehiä on keskimäärin ollut 1 500 vuosittain, päästään kahdenkymmenen vuoden aikana 30 000 siviilipalvelusmieheen.

Totaalikieltäytyjien määrä voidaan arvioida tarkemmin, sillä Rikosseuraamuslaitos tilastoi asevelvollisuudesta kieltäytyneitä. Vuosina 1995 – 2014 asevelvollisuudesta tai siviilipalveluksesta kieltäytyneitä tai siviilipalvelusrikoksesta tuomittuja oli 738.

Näin Kioskin matematiikalla ympäripyöreästi voidaan arvioida, että 20 vuoden aikana Suomessa aseista on kieltäytynyt noin 30 738 miestä.

Jos nämä 20 vuoden aikana aseista kieltäytyneet muuttaisivat Ahvenanmaalle, Kioskin laskelman mukaan sivareita ja totaaleita olisi Ahvenanmaalla 19 neliökilometrillä. Jos lukuun laskettaisiin aseistakieltäytyjät pidemmältä ajalta tai kieltäytyjän määritelmä olisi laajempi, luku luonnollisesti kasvaisi merkittävästi.

​

Kioskin laskelmista voi päätellä, että suomalaiset vähemmistöt eivät mahtuisi Ahvenanmaalle.

Toimittajan huomio: Kioski ei kannata kenenkään pakkomuuttoa minnekään.

Yle TV2 arkisin 19.30—20.00