Kolumni: Miksi kutsumme naisia etunimillä ja miehiä sukunimillä

Minä haluan elää kuplassa, jossa kenenkään asiantuntijuutta ei kyseenalaisteta sukupuolen perusteella, kirjoittaa Rakel Liekki kolumnissaan.
Miksi kutsumme naisia etunimillä ja miehiä sukunimillä, kysyy Rakel Liekki kolumnissaan. Osallistu keskusteluun Twitterissä tunnisteella #ylekioski.​
Miksi kutsumme naisia etunimillä ja miehiä sukunimillä, kysyy Rakel Liekki kolumnissaan. Osallistu keskusteluun Twitterissä tunnisteella #ylekioski.​

Politiikas on niinku näit tyttöi Katrii ja Hannaa. Ja sit miehiä, kuten toimitusjohtaja Sipilä, twiittasi Imagen päätoimittaja Heikki Valkama tiistaina. Valkaman twiitti herätti keskustelun, jossa pohdittiin median puhetapojen merkitystä ja sitä luoko etunimen käyttö "kuvaa tytönhupakoista yhteiseen alitajuntaan."

Keskustelua yritettiin ohittaa väittämällä, että kyse on yksittäistapauksesta ja siitä, että Juha Sipilä (kesk.) on helpompi tunnistaa sukunimestä, kuin etunimestä. Valitettavasti ilmiö on kuitenkin yleinen.

Demarileiriin roihahti riita – IS:n lähde: Eduskuntaryhmä jakautunut ”rinneläisiin” ja ”juttalaisiin”, kertoi Iltasanomat perjantaina.

Toki tätäkin voi perustella sillä, että Antti Rinne on "Rinne", koska SDP:ssä on myös Antti Lindtman ja Jutta Urpilainen on "Jutta", koska Urpilainen on pitkä sukunimi, jonka mahduttaminen otsikkoon on hankalaa. Verkkojulkaisussa perustelu on kuitenkin ontuva, koska otsikon mitta ei ole rajattu.

Otsikkokieli on pettänyt naiset, ja pahinta on, että ilmiö ei rajoitu vain otsikoihin. Se on läsnä arjessa lapsesta asti. Jo koulun pihalla pojat kutsuvat toisiaan sukunimillä ja tyttöjä etunimillä. 

Ero etunimellä ja sukunimellä kutsumisessa liittyy mielestäni tuttavallisuuteen. Esimerkiksi itse vastaan töissä puhelimeen "Liekki" ja vapaalla kavereille "Rakel."  Mielestäni se, että naispolitiikko on "Jutta" ja miespoliitikko "Rinne", paljastaa sen, miten suhtaudumme miehiin ja naisiin. Miestä puhutellaan asiallisen etäisesti sukunimellä ja naista tuttavallisemmin etunimellä.

Aina naisilla ei ole otsikoissa edes etunimeä. Ilmiön pahin kärjistymä ovat äiti- ja naisotsikot, joista tunnetuin lienee Ilta-Sanomien “Suomalaisäitien elokuvasta Oscar-ehdokas."

Näitä otsikoita nähdessäni pohdin, että kun nainen määritellään otsikossa suhteessa mieheen naisena, äitinä tai kaunottarena, en edes tiedä uutista klikkaamatta, kenestä on kyse.

Ilmiön kummallisuuden huomaa vielä paremmin, jos osat kääntää ympäri. On vaikea kuvitella otsikkoa "mieskapteeni  tiukkana venäläisille" tai otsikkoa, jossa "Juha, 53, otti heti ohjat kuin toimitusjohtaja."

Huomiossa kyse ei ole sukupuolten välisestä vastakkainasettelusta, vaan jokaisen oikeudesta tulla nähdyksi ammattilaisena. Naisotsikot ovat ristiriidassa sen maailman kanssa, jossa minä haluan elää. Minä haluan elää kuplassa, jossa kenenkään asiantuntijuutta ei kyseenalaisteta sukupuolen perusteella. Siitä kuplasta en aio astua ulos, sillä naiset ovat ihmisiä, joilla on sukunimi ja ammattilaisia, joiden osaamista sukupuoli ei määritä.

​

Kioskin maanantait uudistuvat – katso koko lähetys

Keskustelemme aiheesta myös Kioskin suorassa maanantaikeskustelussa. Jatkossa Kioskissa maanantaisin kiinnostavat vapaat ajattelijat väittelevät Rakel Liekin johdolla. Suora maanantaikeskustelu liikuttavista ja päräyttävistä uutisista sekä some-ilmiöistä Yle Areena ja TV2 klo 19.30.

Tänään tuoreita uutisia puivat muusikko, näyttelijä Reino Nordin, toimittaja Maria Pettersson ja stand up -koomikko Ali Jahangiri.

 

Yle TV2 arkisin 19.30—20.00