Näin varhainen kevät vaikuttaisi elämäämme

Aikainen, lämmin kevät kuulostaa talven jälkeen houkuttelevalta, mutta ihmiset reagoivat eri tavoin valoon ja lämpöön. Pikkuhiljaa myös eksoottisemmat hedelmät saattavat alkaa viihtyä Suomessa.
Nollakelit saavat haaveilemaan jo oikeasta keväästä ja varvassandaalikeleistä.​
Nollakelit saavat haaveilemaan jo oikeasta keväästä ja varvassandaalikeleistä.​

Aurinkoinen ja lämmin kevät on vuodenaika, josta varmasti moni pitää. Erityisesti Etelä-Suomen leuto talvi on saanut monet miettimään sitä, voisiko kevät alkaa normaalia aikaisemmin tänä vuonna. Miten termisesti aikainen kevät vaikuttaisi ihmisiin ja toisaalta, miten se vaikuttaisi eri alojen toimintaan? 

Uudet hedelmälajikkeet kasvavat Suomessa

Hedelmä- ja marjainviljelijäinliiton toiminnanjohtaja Hannu Salo ei tilastojen varjossa usko poikkeuksellisen aikaiseen kevääntuloon. Hän ei erityisesti toivo lämmintä kevättä. Jossain vaiheessa tuuli saattaa kuitenkin kääntyä pohjoiseen ja kylmä ilmavirta tuo mukanaan yöpakkasia, jotka ovat vahingollisia viljelyskasveille. Tilastojen mukaan kevät saattaa aikaistua hedelmä- ja marjatuottajan näkökulmasta korkeintaan viikon, kertoo Salo.

Vaikka kevät olisi lämmin, yöpakkaset ovat vahingollisia viljelyskasveille

– Kahden viikon aikaistuminen on todella harvinaista, hän lisää. 

Vaikka lämpötila nousisikin pysyvästi nollan ylläpuolelle, ei sillä olisi merkittävää vaikutusta esimerkiksi satokausien määrään, Salo toteaa. Silti leudompien talvien yleistyminen on tuonut Suomeen uusia viljeltäviä hedelmiä Keski-Euroopan tapaan. Yksi näistä on päärynä.

– Niitä on viljelty Ahvenanmaalla ja mantereellakin ja päärynöitä saatu merkittäviä määriä myyntiin, Salo kertoo. 

Olosuhteet eivät ole vielä täysin otollisia monenlaisten uusien hedelmien ja marjojen rantautumiselle Suomen leveyspiireille. Esimerkiksi makean kirsikan kasvatus ei ole onnistunut. 

– Talvi on edelleen liian kylmä, Salo lisää. 

Juhannuksenakin voi lasketella

Voisi kuvitella, että laskettelurinneyrittäjien kauhukuva olisi talven keskeyttävä aikainen lämpöaalto. Näin ei kuitenkaan välttämättä ole. Suomen hiihtokeskusyhdistyksen toiminnanjohtaja Anne Larilahti kertoo, että kevättalvella rinteet eivät tyhjene sen takia, että sää olisi epäsuotuisa. 

– Mehän suljemme rinteet vuodesta toiseen sen takia, koska meiltä loppuvat asiakkaat eikä sen takia, että lumi loppuisi, hän toteaa.

Kevättalvella rinteet suljetaan asiakkaiden puutteen, ei lumen puutteen vuoksi

Larilahti muistelee, että esimerkiksi Lahdessa on ollut mahdollista lasketella vielä juhannuksenakin, tosin silloin laskettelijat olivat mäessä ilman lupaa.

Hän uskoo, että ensimmäisten aurinkoisten kevätsäiden jälkeen monet eivät enää halua harrastaa ns. talviurheilulajeja. Katse suuntautuu jo kohti kevätkauden iloja, kun pyörät kaivetaan varastosta ja paluuta kesämökille aletaan suunnitella. 

Auringonvoimaa turmiollisempi on runsas vesisade, joka saa jäähelmimäisen tykkilumen sulamaan. 

– Jos meillä ei olisi investoitu aikoinaan lumetusjärjestelmiin, niin sitten me oltaisiin pulassa, Larilahti toteaa. 

Kaupat ottavat aina riskejä

Kaupan liiton toimitusjohtaja Juhani Pekkala pitää mahdollista varhaista kevättä ongelmallisena esimerkiksi vaate- ja urheiluvälinekauppiaiden kannalta. 

– Kukaan ei pysty arvioimaan tarkkaan, milloin sesonki vaihtuu, hän kertoo.

Sääolot vaikuttavat kaupankäyntiin mm. vaatteiden ja urheiluvälineiden osalta

Kevätsesongin aikana myytäväksi tarkoitetut asiat on tilattu jo hyvissä ajoin edellisenä vuonna, Pekkala selittää. Näin kauppiaat pystyvät reagoimaan nopeastikin monelaisiin muutoksiin. 

– Tiedämme että ilmastonmuutos johtaa tällaisiin vaihteluihin, hän sanoo.

Pekkalan mukaan kauppiaat joutuvat aina ottamaan riskejä myynnin suhteen, ja tähän vaikuttavat myös sääolot. Viime keväänä päästiin nauttimaan lämpimästä alkukeväästä, joka sai erityisesti puutarha- ja remonttitarvikkeita myyvien kauppojen kassat kilisemään.

– Kauppa lähti hyvin liikkeelle, mutta se tyssäsi, kun kesäkuussa kelit muuttuivat uudelleen kylmiksi, hän muistelee. 

Liian aikainen kevät aiheuttaa ongelmia myös villieläimille. Yle Uutiset kertoi tänään, kuinka poikkeuksellisen märät kelit ovat koitumassa usean siilin kohtaloksi. Talvipesään tullut vesivahinko herättää siilin horroksesta eikä kastunut siili pärjää lopputalven pakkasissa.​
Liian aikainen kevät aiheuttaa ongelmia myös villieläimille. Yle Uutiset kertoi tänään, kuinka poikkeuksellisen märät kelit ovat koitumassa usean siilin kohtaloksi. Talvipesään tullut vesivahinko herättää siilin horroksesta eikä kastunut siili pärjää lopputalven pakkasissa.​

Kasvava valon määrä väsyttää aamulla

Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen tutkijaprofessori Timo Partonen kertoo valolla olevan välitön, piristävä vaikutus. Aikaisesta, aurinkoisesta kevätsäästä seuraisi mahdollisesti ihmisten keskuudessa mielialan kohoamista, sosiaalista ja liikunnallista aktiivisuutta sekä muunlaisen toiminnallisen tarmon lisääntymistä. Keväisessä säässä piilee myös pieni vaara, Partanen lisää. 

Valon määrän lisääntyminen piristää illalla ja väsyttää aamulla

Valon määrä piristää ihmisiä illan suussa ja yöunet jäävät lyhyemmiksi, ja tämä voi lisätä ohimenevästi aamuväsymystä, hän selventää. 

Suurimmalle osalle ihmisistä on myönteinen asia, jos aurinko pääsee paistamaan, Partonen kuvailee. Jos ihminen on masentunut, saattaa masennus kuitenkin keväällä syventyä, hän kertoo.

Siinä valon osuus voi olla sellainen, että se tuo levottomuutta, rauhattomuutta ja ahdistavaa oloa esille, Partonen selittää. 

Kesäisten aktiviteettien kuten grillauskauden varhainen korkkaaminen voi altistaa pahimmillaan runsaampaan alkoholikäyttöön. Toisaalta ihmiset voivat ottaa kesän vastaan rauhallisemminkin, jos lämpimät säät alkavat jo varhain, pohtii Partonen. 

Jos haluaa suosia terveellisiä elintapoja, niin ei pidä antaa säätilan siihen vaikuttaa, tutkijaprofessori summaa. 

Kuvitukset: Riikka Kurki

Yle TV2 arkisin 19.30—20.00