Ketuttaako? Nämä 5 + 1 asiaa auttavat

Ketuttaako? 

Ennen kuin antaa myrskypilvien jämähtää päänsä yläpuolelle, kannattaa tehdä nämä perusasiat, jotka tutkitusti parantavat oloa. Näiden keinojen lisäksi on olemassa lukuisia muitakin enemmän ja vähemmän tutkittuja tapoja hillitä ja vähentää harmitusta, mutta nämä ovat Kioskin toimituksen omat suosikit. 

Aloitetaan helpoimmasta.

1. Oletko juonut vettä? 

Kropan kuivuminen ilmenee useilla ikävillä tavoilla. Tuftsin yliopiston tutkimuksen mukaan jo lievänkin vedenpuutteen takia olo voi muuttua sekavaksi, keskittyminen herpaantua ja muisti pätkiä. Myös kykymme arvioida omaa vointiamme heikkenee, kun keho ei saa tarpeeksi vettä, käy ilmi espanjalaistutkimuksesta. 

Toisen amerikkalaistutkimuksen mukaan erityisesti nuorilla miehillä kehon kuivumisesta koituu toimintakykyä haittaavia reaktioita: heidän voi olla vaikea ajatella, muistaa tai hallita raajojaan. 

Valtion ravitsemusneuvottelukunta suosittelee juomaan 1 -1,5 litraa päivässä. Sen arvion mukaan määrä riittää kaikille imettäviä äitejä lukuunottomatta normaalioloissa. Erityisissä tilanteissa, kuten helteellä tai kuumessa nestetarve saattaa lisääntyä. Ja sitten kannattaa juoda enemmän vettä. 

2. Oletko syönyt? 

Jos verensokerin taso on laskenut, se voi aiheuttaa yllättävää mielitekoa räyhätä ja jopa motata vastaantulevaa ihmistä. Kannattaa siis pitää huolta siitä, että veressä olevaa rypälesokeria eli glukoosia on tarpeeksi. Se on keskushermoston ruokaa, käy ilmi Terveyskirjaston julkaisusta. Kun keskushermosto on näännyksissä eli hypoglykemian kourissa, se voi ilmetä ärsyyntymisen ja riidanhalun lisäksi hikoiluna, tärinänä ja nälän tunteena. 

Syö siis 4-6 kertaa päivässä. Vältä napostelua. Valtion ravitsemusneuvottelukunta kehottaa nauttimaan mm. kasviksia, hedelmiä ja marjoja useita kertoja päivässä ja kalaa vähintään kahdesti viikossa. 

3. Muistitko liikkua? 

Tutkimusprofessori Minna Huotilainen muistuttaa Helsingin Sanomien haastattelussa, että ajattelu vaatii fyysistä aktiivisuutta. Tämä on perua jo luolamiesajoilta: silloin istuminen mielettiin levoksi. Vaikka ihmiset ovat monella tapaa kehittyneet esihistoriallisista ajoista, meidän mielemme tulkitsee istumisen edelleen toimettomuuden tilaksi. 

Liikunta tukee mielenterveyttä ja hyvinvointia. Liikuntaharrastus tukee myös opiskeluissa menestymistä.

Vähäinen liikunnan harrastaminen liittyy puolestaan tunne-elämän häiriöihin ja sosiaalisiin ongelmiin sekä käytöshäiriöihin.

UKK-instituutin liikuntapiirakasta voi katsoa, millä tavoilla voi omaa terveysliikunnan määrää kehittää ja ylläpitää. 

4. Muistitko hempeillä? 

Kosketus lisää ihmisen hyvinvointia. Se käy ilmi esimerkiksi Väestöliiton julkaisussa, jonka mukaan kosketus vähentää stressiä, ärtyneisyyttä ja levottomuutta sekä parantaa unen laatua ja keskittymiskykyä. 

Kosketuksen puutteen on puolestaan todettu lisäävän keskittymisvaikeuksia, aggressiivisuutta, ahdistuneisuutta, masennusta ja riippuvuutta nautintoa tuottaviin aineisiin.

5. Musisoitko? 

Musiikin huudattaminen kaiuttimista saattaa tuntua juuri sopivan agressiiviselta tavalta purkaa v-käyrän aiheuttamaa painetta. Kaiken lisäksi useissa tutkimuksissa on käynyt ilmi, että musiikilla on uskomattoman paljon vaikutuksia ihmismieleen. Jos musiikki olisi ruokaa, se olisi todellista superfoodia! 

Vuonna 2013 julkaistun tutkimuksen mukaan musiikin kuunteleminen auttoi ihmisiä tulemaan paremmalle tuulelle ja kosketuksiin oman minuutensa kanssa. Erikoislääkäri Ilkka Vartiovaara kirjoitti kolumnissaan tutkimuksista, joiden mukaan pelkästään musiikin kuuntelulla on rentouttavia vaikutuksia ja sen avulla voimme olla alttiimpia uusille ideoille. 

Jo keskiajalla hallitsijat kutsuivat linnoihinsa luutunsoittajia ja trubaduureja keventämään ankeaa ja kylmää tunnelmaa. Musiikin voima on edelleen yhtä väkevä kuin aikaisemmin. 

+ Eläinvideot

Hiroshiman yliopiston tutkimuksen mukaan söpöjen eläinvideoiden katsominen parantaa huolellisuutta ja keskittymiskykyä.