Hei opiskelija! Hallitus haluaa sinun ottavan enemmän velkaa – kenellä on varaa 25000 euron lainaan?

Tämä kohta hallitusohjelmassa kuulostaa äkkiseltään hyvältä: "Opintorahan, asumislisän ja lainan taso on oltava vähintään 1100 euroa."

Opintotuki siis nousee noin 900 eurosta 1100 euroon. Jes!

Suomen ylioppilaskuntien liiton mukaan ilo on ennenaikaista. Samalla opintotukea nimittäin leikataan. Säästötavoitteena on 70 miljoonaa euroa vuoteen 2019 mennessä ja pitkällä aikavälillä 150 miljonaa euroa.

Miten tämä on mahdollista? Esimerkiksi nostamalla lainan osuutta opintotuessa.

Kuka uskaltaa ottaa lainaa?

Opiskelijat eivät kuitenkaan halua lainaa.

Uuden opiskelijabarometrin ennakkotietojen mukaan vain alle puolet opiskelijoista nostaa lainaa nyt. Suomen ylioppilaskuntien liiton (SYL) sosiaalipoliittisen sihteerin Soile Korisevan mukaan yksi syy ovat epävarmat työmarkkinat. Opiskelijat eivät uskalla ottaa lainaa, koska töistä ei ole takuuta.

Jos vanhemmat ovat matalasti koulutettuja tai matalasta työmarkkina-asemasta, he voivat kokea pitkän koulutuksen kustannukseksi. 

− Sekä vaikeat työmarkkinat että nuoruuden epävarma tilanne vaikuttavat haluun ottaa lainaa. Lisäksi 90-luvun lamasta on vasta vähän aikaa ja sieltä ovat jääneet muistot velkaantumisesta, Koriseva sanoo.

Erityisesti lainanottoa kaihtavat tutkimusten mukaan alemmista sosiaaliluokista tulevat. 

25 000 euron paukku

Hallitusohjelmassa puhutaan laveasti tukikuukausien rajaamisesta. Mitä se tarkoittaa? Suomen ylioppilaskuntien liiton mukaan pahimmassa tapauksessa sitä, että opintoraha poistetaan kokonaan osasta tutkintoa. Silloin esimerkiksi kandidaatin tutkintoon saisi opintorahaa, maisterivaihe pitäisi maksaa lainalla.

SYLin mukaan lainaa pitäisi silloin ottaa jopa 25 000 euroa. Siis pelkästään maisterin tutkintoa varten.

Sellaisiin summiin ei ole kaikilla varaa. Käytännössä opintoja varten pitäisi säästää tai valita ala, jolla työllistyminen on takuuvarmaa.

SYL pelkää, että köyhemmistä perheistä nuoria ei enää lähetetä korkeakouluttautumaan.

 Kehitys voi mennä siihen suuntaan, että vain varakkaiden perheiden lapsilla on mahdollisuus kouluttautua. Sitä emme halua Suomeen,

− Kehitys voi mennä siihen suuntaan, että vain varakkaiden perheiden lapsilla on mahdollisuus kouluttautua. Sitä emme halua Suomeen, Koriseva sanoo.

Pelko ei ole tuulesta temmattu. Opiskelun ja koulutuksen tutkimussäätiön apulaistutkija Maria Rytkösen mukaan on jo nähtävissä, että köyhemmistä perheistä lapsia ei välttämättä kannusteta korkeakouluun.

− Tekeillä olevassa tutkimuksessamme on viitteitä siitä, että jos vanhemmat ovat matalasti koulutettuja tai matalasta työmarkkina-asemasta, he voivat kokea pitkän koulutuksen kustannukseksi. He ajattelevat, että lapsen kannattaa mennä mahdollisimman nopeasti töihin, jotta hän pärjää, Rytkönen sanoo.