Kannabiksen vastustajat ja puolustajat tiukasti omissa poteroissaan - "ääripäiden välille tarvitaan keskusteluyhteys"

Tiukka kieltolaki ei ole lopettanut huumeiden käyttöä. Asiantuntijan mielestä on olleellista nähdä oman kuplan ulkopuolelle kaikissa tapauksissa.
​

Kerroimme Kioskissa aikaisemmin kannabiksen kesäkäytöstä. Se herätti paljon keskustelua, jossa tuotiin esiin mm. se, kuinka joidenkin mielestä kannabiksen käyttö pitäisi Suomessa laillistaa. 

Ehkäisevä päihdetyö EHYT ry:n koulutussuunnittelija Kim Kannussaari ymmärtää, miksi kannabiskokeiluiden pariin ajaudutaan. Hänen mielestään kysymys on ennen kaikkea sosiaalisesta tapahtumasta. 

– Meillä kaikilla voi olla hyviä kokemuksia laillisen päihteen, alkoholin käytöstä, jotka liittyvät nimenomaan sosiaalisiin tilanteisiin. Ymmärrän oikein hyvin miksi kannabistakin aletaan käyttää porukassa, hän sanoo. 

Kannussaari ei kannata kannabiksen laillistamista. Hänen mielestään on erikoista ajatella, että jos kannabis laillistettaisiin, kaikki osasivat käyttää sitä niin, että käytöstä ei seuraisi ongelmia. Jonkin aineen laillistaminen ei poista sen suurkulutusta tai ongelmakäyttöä, hän lisää.

Olisi tärkeää, että kannabiksen hifistelijäkäyttäjäkin ymmärtäisi sen, miksi toiset eivät halua kannabista lailliseksi päihteeksi, ja toisaalta sen vastustajat ymmärtäisivät, että kannabiksen käyttöäkin on hyvin erilaista.

– Edelleen meillä olisi väärinkäyttäjiä, mutta varmasti osa käyttäisi sitä myös kohtuudella niin kuin nykyään.

Kannussaari toivoo, että kannabiskeskustelun ääripäiden, sen laillistamista puolustavien ja jyrkän kielteisesti suhtautuvien, välille saataisiin enemmän vuorovaikutusta. Hänen mielestään on olleellista nähdä oman kuplan ulkopuolelle kaikissa tapauksissa. 

– Olisi tärkeää, että kannabiksen hifistelijäkäyttäjäkin ymmärtäisi sen, miksi toiset eivät halua kannabista lailliseksi päihteeksi, ja toisaalta sen vastustajat ymmärtäisivät, että kannabiksen käyttöäkin on hyvin erilaista.

Kuva: Epa / Robin Van Lonkhuijsen​
Kuva: Epa / Robin Van Lonkhuijsen​

Rangaistuksia tehokkaampaa on hoitoonpääsy

Toukokuussa perustettu Ei tuomita -kampanja muistuttaa siitä, että kuka tahansa voi päätyä kokeilemaan ja käyttämään mitä tahansa päihdettä. Syyt eivät aina ole sosioekonomisia, Kannussaari huomauttaa. 

– Meidän ei pitäisi tuomita toisia niistä valinnoista, mitä joku on joskus tehnyt.

Kannussaari näkee, että huumekokeilusta seuranneet rangaistukset eivät saisi aiheuttaa enemmän ongelmia käyttäjälle kuin huumeiden käyttö itsessään. Rangaistusten sijasta pitäisi keskittyä  "pehmeisiin keinoihin", joiden avulla huumeiden käytöstä voisi päästä eroon. Nykyään näin toimitaankin yhä useammin erityisesti alaikäisten parissa. 

– Etenkin Länsi-Suomessa on saatu hyviä kokemuksia siitä, että alaikäisille ei anneta kannabiskokeilusta sakkoa tai merkintää poliisin kirjoihin vaan aluksi noudatetaan puhuttelukäytäntöä, hän kertoo. 

Kun kyseessä on aidosti päihdeongelmainen, Kannussaaren mukaan rankaisu ei ole enää ratkaisu ongelmiin. Ei tuomita -kampanjan tarkoituksena onkin korostaa sitä, että hoitoon ohjaus ja hoito ovat tärkeimpiä keinoja puuttua päihdeongelmaan.

Meidän ei pitäisi tuomita toisia niistä valinnoista, mitä joku on joskus tehnyt.

Kannussaari vaikuttaa huolestuneelta siitä, millä tavalla paineita on kertynyt yksipuolistaa huumehoitokäytäntöjä uuden hallitusohjelman puitteissa. Hänen mielestään kaikkia päihdeongelmaisia ei voi hoitaa vain yhdellä tavalla. Esimerkiksi matalan kynnyksen hoitopaikkoja pitäisi olla ympäri maata.

– Se säästää tulevaisuudessa yhteiskunnan varoja, Kannussaari lisää.  

Portugalin malli kiinnostaa myös Suomessa

Mtv:n uutiset kertoi aikaisemmin Portugalissa tehdyistä havainnoista sen jälkeen, kun maassa oli laillistettu kaikki huumeet. Terveyden ja hyvinvoinnin laitos on julkaissut mm. taulukon siitä, kuinka addiktoivia erilaiset päihteet ovat. Sen mukaan kannabista koukuttavimpia aineita ovat nikotiini, alkoholi ja jopa kahvi. 

THL:n tutkimusprofessori Pekka Hakkarainen myöntää, että Suomessakin seurataan mielenkiinnolla muiden Euroopan maiden päihdemallikokeiluja. Portugalin malli on saattanut yllättää skeptikot. 

– Toisin kuin pelättiin, se ei ole lisännyt käyttäjien määrää, vaan päinvastoin sen ansiosta on saatu lisää kontaktia käyttäjäyhteisöön.

Arvioiden mukaan tämä on tuonut huumekäyttäjiä palveluiden piiriin ja vähentänyt syrjäytymistä. Dekriminalisointi ei siten välttämättä johda käytön räjähdysmäiseen kasvuun, kuten usein pelätään. Portugalissa oleellista oli, että samaan aikaan dekriminalisoinnin kanssa lisättiin päihteiden käyttäjille tarkoitettuja sosiaali- ja terveyspalveluja.

Huumemarkkinoita ei ole pystytty kitkemään

THL:n Hakkaraisen mukaan Suomessa viidenkymmenen vuoden aikana harjoitettu huumepolitiikka on ollut omalla tavallaan pettymys. Hakkaraisen mukaan tiukka kieltolaki ei ole lopettanut huumeiden käyttöä eikä edes huumemarkkinoita. Se ei ole onnistunut pitämään huumeiden käyttöä edes matalalla tasolla, hän sanoo.

–  Siksi on herännyt mielenkiintoa siihen, millä muulla tavoin asiaa voitaisiin hoitaa. 

Tutkimusprofessorin mielestä on tärkeää keskustella esimerkiksi siitä, kuinka huumeidenkäytön seuraukset, kuten rangaistukset vaikuttavat ihmisen tulevaisuuteen. 

– Jos kysymyksessä on nuoruusvaiheen kokeiluepisodi, ei varmasti ole yhteiskunnan kannalta järkevää, että siitä seuraa esimerkiksi syrjäytymisen uhka myöhemmin elämässä, Hakkarainen painottaa.

Yle TV2 arkisin 19.30—20.00