Jos hallitus todella leikkaa palkkoja ja lomia, olemmeko kaikki oikeutettuja vahingonkorvaukseen? "Periaatteessa se on mahdollista"

Vuoro- ja ylityökorvaukset sekä lomat voivat juridisesti olla tulkittavissa työntekijän omaisuudeksi, jota suojaa Euroopan ihmisoikeussopimus.
Martin Scheinin
Professori Martin Scheinin sanoo, että työntekijän saavutetut edut voidaan periaatteessa tulkita omaisuudeksi. Kuva: EPA/SALVATORE DI NOLFI

Jos Suomen hallituksen heikennykset työntekijöiden palkkoihin sekä lomiin todella säädetään laeiksi ja ne astuvat voimaan, saatamme kaikki olla oikeutettuja vahingonkorvauksiin.

Skenaario on epätodennäköinen, mutta teoriassa mahdollinen, sanoo kansainvälisesti arvostettu kansainvälisen oikeuden professori sekä ihmisoikeusasiantuntija Martin Scheinin Kioskille.

Ihminen, jonka omaisuudeksi katsottavia etuuksia on leikattu, voi viedä asian suomalaisiin tuomioistuimiin. – Professori Martin Scheinin

Tässä skenaariossa vahingonkorvausten perusteena olisi Euroopan ihmisoikeussopimuksen kohta omaisuudensuojasta. Scheininin mukaan tietyt työntekijän ja työnantajan sopimuksiin perustuvat etuudet voidaan katsoa sopimuksen varallisuusarvoisen sisällön eli rahallisen arvon kautta​ saavutetuiksi eduiksi, jotka ovat työntekijän omaisuutta.

Näin tulkittuna esimerkiksi sopimuksissa sovitut ylityö- ja vuorokorvaukset sekä tietyt lomien pituudet olisivat myös Suomen perustuslain mainitseman omaisuudensuojan piirissä.

– Siten ihminen, jonka omaisuudeksi katsottavia etuuksia on leikattu, voi aikanaan viedä asian suomalaisiin tuomioistuimiin. Ja jos niistä ei oikeussuojaa saa, asian voi viedä Euroopan ihmisoikeustuomioistuimeen (EIT:een), Scheinin sanoo.

Omaisuuden suoja on taattu Suomen perustuslaissa.

Suomen valtiolta vahingonkorvauksia suomalaisille?

EIT:ssä Suomen valtio sitten mahdollisesti tuomittaisiin maksamaan vahingonkorvauksia henkilölle, jonka etuuksia hallitus on leikannut.

Tarkoittaisiko tämä, että jokainen suomalainen, jonka palkkaa ja etuuksia leikattaisiin, olisi oikeutettu vahingonkorvauksiin?

– Periaatteessa tuo mahdollisuus on olemassa, mutta se pitää rakentaa olemassa olevien sopimusten varallisuusarvoisen sisällön pohjalle, Scheinin sanoo.

Prosessi olisi kuitenkin todella pitkä, ja juristien työtä tarvittaisiin paljon muotoilemaan vuoro- ja ylityökorvaukset suojan piiriin kuuluvaksi omaisuudeksi.

Scheinin kuitenkin muistuttaa, että ennen minkäänlaisten valitusten tekemistä ensimmäisenä on syytä katsoa, poistaako eduskunta hallituksen esityksestä epäkohtia jo lainsäädäntövaiheessa.

– Lakitekstejä ei vielä ole olemassa, ja varmasti ne tullaan eduskuntakäsittelyssä arvioimaan myös perustuslain ja ihmisoikeussopimusten valossa.

"Kiusallista Suomelle, jos langettavia tulee"

Jos EIT-valitusten tie onkin epätodennäköinen, Scheinin pitää varmana, että sekä Kansainvälinen työjärjestö ILO että Euroopan sosiaalisten oikeuksien komitea valvovat hallituksen hanketta kriittisellä silmällä.

– Suomella on säännöllinen raportointivelvollisuus sekä ILO:n valvontaelimille että Euroopan sosiaalisten oikeuksien komitealle, ja ilman muuta niissä herättää huomiota, jos lomia tai sunnuntailisiä leikataan. Samoin lakipaketti voi olla ongelmallinen ammattiyhdistysoikeuksien kannalta, jos esimerkiksi lakot kielletään tai työtaisteluoikeus tehdään tyhjäksi asettamalla laissa kattoja työntekijöiden oikeuksille.

Ilman valituksiakin nämä asiat nousevat kansainvälisten järjestöjen tietoisuuteen säännöllisen raportointimekanismin kautta. Lisäksi ammattiliitot voivat valittaa suoraan kansainvälisille valvontaelimille, ilman kotimaista tuomioistuinprosessia.

Miten nolona Suomelle pidät sitä, että se loukkaa ihmisoikeuksia ja polkee sopimuksia, joita on itse ollut solmimassa, Martin Scheinin?

– Suomi haluaa olla ihmisoikeuksien mallioppilas ja on kiusallista maineen kannalta, jos langettavia tulee, ja erityisesti jos niitä tulee EIT:stä, jota pidetään arvovaltaisimpana elimenä. Jos näitä päätöksiä aikanaan tulee, nähtäisiin, että Suomi on tinkinyt maineestaan ihmisoikeuksien edelläkävijänä ja pohjoismaisena hyvinvointivaltiona.

Kioski pyysi kommentteja Suomen hallituksen suunnitelmiin myös Kansainväliseltä työjärjestöltä ILO:lta. ILO:n tiedottaja ilmoitti, ettei järjestö kommentoi asiaa "tässä vaiheessa". ILO:n kommentti on tiedottajan mukaan mahdollisesti saatavilla, jos asiasta valitetaan järjestöön virallista tietä.

Yle TV2 arkisin 19.30—20.00