H&M:n toimitusjohtaja: Kulutuksen vähentäminen lisäisi köyhyyttä

Vaatejätin toimitusjohtaja pitää uusia innovaatioita edellytyksenä taloudelliselle kasvulle ja ympäristön huomioonottamiselle. Eettisen kaupan asiantuntijan mielestä H&M:n toiminta ei ole kestävää.
Karl-Johan Persson. Kuva: EPA​​
Karl-Johan Persson. Kuva: EPA​​

Ruotsalaisen vaateketju H&M:n toimitusjohtaja Karl-Johan Persson ei innostu siitä, että ihmiset vähentäisivät erityisesti turhaksi kokemiensa tuotteiden ostamista. 

Maailman toiseksi suurimman vaatejätin johtaja on huolissaan siitä, miten kulutuksen vähentämistä käsittelevässä keskustelussa otetaan usein huomioon ainoastaan ympäristön tila. 

– Jos vähennämme 10-20 prosenttia siitä, mitä emme tarvitse, sen sosiaaliset ja taloudelliset vaikutukset olisivat katastrofaaliset, hän kirjoittaa The Guardianin Sustainable Business –blogissa

Perssonin mukaan kulutuksen hillitseminen aiheuttaisi lisää työttömyyttä ja köyhyyttä. Haasteena hän sanookin pitävänsä sitä, kuinka ympäristön tila otetaan huomioon samalla, kun taataan jatkuva taloudellinen kasvu ja työpaikat.

Vaatteet pitäisi kierrättää tehokkaammin

Suurin muutos pitäisi Perssonin mukaan tulla tämänhetkiseen osta-käytä-luovu-ketjuun. H&M:lla kehitellään keinoja siihen, kuinka käytettyjen vaatteiden kuiduista voitaisiin valmistaa uusia vaatteita, Persson kertoo.

Vaatebisneksessä tämäntapaisen teknologian kehittyminen merkitsisi toistuvaa raaka-aineiden hyödyntämistä. Kuluttajat ostaisivat yhä uudelleen ja uudelleen samoista materiaaleista valmistettuja tuotteita. 

Tässä on Perssonin mukaan jossain määrin jo onnistuttu. 

– Meillä on joitakin farkkuvaatteita myynnissä, jotka on valmistettu kaksikymmentä prosenttisesti kierrätetyistä materiaaleista, hän kertoo Guardianin blogissa. 

"Kuluttaminen ei ole pitkällä tähtäimellä kestävä stategia"

Eettisen kaupan puolesta ry:n vt. toiminnanjohtaja Anna Ylä-Anttila iloitsee siitä, että Karl-Johan Persson on uskaltautunut blogissaan mainitsemaan ”turhan kuluttamisen”. Sitä hän pitää eräänlaisena työvoittona ostamista kritisoinneille tahoille. Tästä huolimatta hän ei allekirjoita H&M:n toimitusjohtajan väitteitä siitä, että kulutusta pitäisi kasvattaa sen varjolla, että tuotteita pystyttäisiin jossain vaiheessa tehokkaasti kierrättämään. 

– Pitkällä tähtäimellä se ei ole ekologinen eikä sosiaalisesti kestävä stategia, Ylä-Anttila toteaa. 

Ennen vaateteollisuuttakin on ollut elämää 

Ylä-Anttila muistuttaa, että vaateteollisuus on yleistynyt rajusti esimerkiksi Aasiassa kuitenkin vasta noin kahden viime vuosikymmenen aikana. On totta, että vaatetuotanto on tärkeää ompelijoille, mutta se ei tarkoita sitä, että sen pitäisi olla pysyvä elinkeinon muoto, Ylä-Anttila huomioi.

– Kyllä niissä tuottajamaissa on ennen tätäkin tultu toimeen, hän sanoo. 

Ylä-Anttila ei usko, että mahdollisesta kuluttamisen vähentymisestä seuraisi Perssonin maalailemaa kriisiä tuottajamaissa. Hänen mukaansa halpavaateteollisuus etsii parhaillaan uusia alueita Afrikasta, kun esimerkiksi osa Intian alueista on ylihinnoitellut itsensä pois kilvasta.

– Nyt näillä alueilla valmistetaan laadukkaampia vaatteita paremmissa työoloissa, hän kertoo. 

Teollisuudenala voi muuttua ja palkat nousta

Hänen mukaan esimerkiksi H&M:n käyttämän puuvillan laatu on heikompaa kuin aikaisemmin, mikä ei välttämättä edesauta aikeita valmistaa kierrätetystä raaka-aineesta jotain uutta useampaan kertaan. Ylä-Anttila uskoo, että ekologiset arvot ovat lyöneet läpi esimerkiksi Suomessa ja tällainen trendi voi ennen pitkää heijastua myös tuottajamaiden teollisuuteen. Hänen mielestään esimerkiksi Bangladeshin ompelijat  voivat siirtyä enemmän koulutusta ja teknologiaa vaativiin tehtäviin. Paitsi työn sisältö, myös siitä maksettava korvaus on muutettavissa.

– Kyllähän mekin teemme vähemmän töitä, suuremmalla palkalla kuin sata vuotta sitten, Ylä-Anttila huomauttaa. 

Yle TV2 arkisin 19.30—20.00