Haluaisitko lahjoittaa tavaraa, mutta et tiedä minne? Uusi sovellus keskittää avun turvapaikanhakijoille

Uusi sivusto haluaa avata suoran ja tehokkaan linjan avun tarpeessa olevien ja auttajien välille.

– Vaimoni yritti lahjoittaa joitain vaatteita vastaanottokeskukseen, mutta sieltä sanottiin etteivät he voi enää ottaa mitään vastaan. Ihmettelimme että miten muka, koko aikahan näemme uutisista kuinka apua tarvitaan kipeästi. Ja siitä se idea sitten lähti, kertoo Peter Rigby.

Tähän ongelmaan olivat törmänneet useat – avuntarvitsijoita on paljon ja niin on vapaaehtoisia auttajiakin, mutta miten tämän kaiken saa toimimaan yhteen mahdollisimman tehokkaasti ja helposti?

Kaveriporukka pani viisaat päät yhteen pari viikkoa sitten – nyt on julki sivusto Refugee Direct. Sovellus, joka haluaa yhdistää paikallisesti avun tarjoajat suoraan avun tarpeessa oleviin. Tähän mennessä on toki pystytetty esimerkiksi useita Facebook-ryhmiä, mutta vielä haettiin jotain simppelimpää palvelua.

– Tässä haetaan juuri sitä, että tarjonta ja kysyntä kohtaisivat mahdollisimman tehokkaasti, sanoo yksi konseptin kehittäjä Antti Ansas.

Sivuston käyttö on ilmaista ja kuka vain voi panna sinne ilmoituksen omasta avuntarjouksesta ja sijoittaa sen vielä vaikka kartalle. 

– Kaikki yksityishenkilöt, firmat ja muut jotka pystyvät tarjoamaan apua: Asuntoa, huonekaluja, vaatteita tai vaikka sosiaalista kanssakäymistä. Siellä on yhdeksän kategoriaa, jotta saadaan jotenkin järjestykseen avuntarjoukset, kuvailee konseptin kehittämisessä mukana oleva Nico Larsen.

Vastapuolisesti apua tarvitsevat voivat ilmoittaa saman sivuston alla mitä apua he tarvitsevat missäkin. Suomen Punainen Risti haluaa pitää huolen siitä, että apu menee todella heille jotka sitä tarvitsevat.

– Me katsomme nämä avustuspyynnöt, että ne tulevat järjestöiltä ja vastaanottokeskuksilta ollen siten myös todellisia. Olemme se pieni spämmimuuri siinä ja katsomme, että juttu toimii, sanoo mediatuottaja Örn Witting SPR:ltä.

Konseptin kehittäjät ja SPR:n mediatuottaja kuvailevat yleistilannetta tällä hetkellä haastavaksi: apua tarvitsevia tulee koko ajan lisää ja uusia vastaanottokeskuksia perustetaan. Myös avuntarjoajia on, mutta miten tämän kaiken saa kohtaamaan?

– Huomasimme, että yhdistyksillä ja järjestöillä kuluu äärimmäisen paljon resursseja ja työtunteja tämän tavaran hallinnan ja avunannon koordinoimiseen sekä pyörittämiseen. Se on hidasta ja valitettavasti ehkä hukataan niitä resursseja jopa vähän turhaankin, kun on mahdollisuus hyödyntää nykypäivän teknologiaa, toteaa Antti Ansas.

Konseptin kehittäjät ja SPR toivovat, että sovellus selkeyttää tilannetta ja vapauttaa siten aikaa sekä resursseja, jotta esimerkiksi vastaanottokeskuksissa voidaan keskittyä muuhunkin, eikä varastot täyty tavaroista joita ei tarvitse juuri tällä hetkellä.

– Kaikki tekevät parhaansa mutta tilanne on kuitenkin se, että näitä vastaanottokeskuksia nyt vasta perustetaan, ihmisiä palkataan ja siellä on hirveästi tekemistä. Keskukset eivät pysty, eikä heillä ole tiloja ottaa vastaan niitä tavaroita joita ei juuri sillä hetkellä tarvita, SPR:n Witting sanoo ja lisää:

– Nyt toivoisinkin, että ihmiset kertovat mitä heillä on antaa ja odottavat rauhassa että toimija ottaa heihin yhteyttä.

Suomesta halutaan mallimaa

Sivusto on ollut vasta hetken pystyssä, mutta kartalla näkyy jo useita avuntarjoajia. Konseptin kehittäjät ja SPR uskovat että sovelluksesta on potentiaalia laajentua koko maailmaa kattavaksi.

– Olisi hienoa, jos Suomesta voisi tulla esimerkki muulle maailmalle. Kriisi on nyt niin paha. Jos tämä vain voi auttaa joitakin niin olemme iloisia, idean isä Rigby toivoo.

– Vapaaehtoisorganisaatiot saavat tästä hyvä työkalun, miten voi toimia vielä johdonmukaisemmin ja puhaltaa yhteen hiileen, Larsen sanoo.

”Kriisissä samoja elementtejä kuin öljyonnettomuudessa”

Miten oikein tällaisen sovelluksen sitten pystyi kokoamaan parissa viikossa?

Konseptin kehittäneestä tiimistä muutama työskentelee öljyntorjunnan parissa. He näkevät nyt jylläävässä kriisissä yhteneväisyyksiä öljyonnettomuuden kanssa – kun onnettomuus iskee, tiimin pitää järjestäytyä joustavasti kokonaan uudestaan.

– Totesimme, että tässä on aika samoista elementeistä kyse, kuin öljyonnettomuuden aikana, jolloin suuri haaste on se, että keräyskapasiteettia ja vapaaehtoisia on mutta miten hallita sitä kokonaisuutta? Ja vaikka se (Syyrian kriisi) onkin hyvin erilainen luonteeltaan, perushaaste on se sama – miten tätä koko juttua hallitaan? Larsen kertoo.

Tiukkaan tilanteeseen perinteiset työkalut eivät ole joustaneet tarpeeksi.

– Sen takia jouduimme kehittämään työkalun omiin tarkoituksiimme ja se on ollutkin jo pitkään käytössä. Nyt juuri tätä työkalua on sovellettu niin, että se vastaisi tähän nykyiseen kriisitilanteeseen, Larsen kuvailee.

Sovellus ja sen pohja ei siis sellaisenaan välttämättä ole mullistava uutuus, mutta sen käyttö tämän tyyppisessä auttamisessa onkin sitten melko uutta.