Hallitusvastuu sai perussuomalaiset kääntämään takkinsa Kreikka-neuvotteluiden salailusta

​

Poliittinen pelastusoperaatio Kreikan hyväksi pakottaa suomalaisetkin kovan luokan poliitikot pyörtämään sanojaan. Takkia on käännetty mm. perussuomalaisten parissa.

Vuonna 2010 Suomi antoi Kreikalle yli 1,5 miljardin lainan. Silloin perussuomalaisten puheenjohtaja Timo Soini sadatteli, että euromaita yhdistävään "rahakolhoosiin" oli ylipäätään lähdetty mukaan. 

Pari vuotta myöhemmin, kun neuvoteltiin uudestaan Kreikan lainapaketista, Soini kritisoi blogissaan sitä, että lainaneuvottelujen asiakirjat eivät olleet julkisia. 

Viranomaisten salailukulttuuri vakuussopimuksen yhteydessä sai tuolloin kritiikkiä myös lainoppineelta. Pääministerinä toiminut Jyrki Katainen (kok) puolusti salauspäätöstä vetoamalla kreikkalaisten pankkien kanssa tehtyihin sopimuksiin. Vuonna 2013 Korkein hallinto-oikeus määräsi, että Kreikan ja Suomen väliset vakuussopimukset pitää julkaista, ja ne julkaistiin.

Eduskunnan kyselytunnilla toukokuussa 2013 Soini kritisoi hallitusta salailusta.

Timo Soini puhuu salailusta from Yle Kioski on Vimeo.

Perussuomalaiset jopa osti Helsingin Sanomien etusivun kokoisen mainoksen 2.6.2013, jossa Timo Soini ruoti silloisen hallituksen tapaa salata Kreikka-asiakirjojen sisältöä

– Yksi – huolestuttava – selitys on, että ministerimme ja virkamiehemme eivät tarkkaan tiedä, mihin he ovat nimensä laittaneet miljardiluokan sopimuksia tehdessään. Toinen – kylmäävä – selitys on se, että he tiesivät ja siksi pyrkivät salaamaan sopimuksen, Soini kirjoitti vuonna 2013. 

Kuvakaappaus HS:n nettisivuilta.​
Kuvakaappaus HS:n nettisivuilta.​

Mutta kuinkas kävikään?

Nyt kun perussuomalaiset on hallituspuolue ja kolmannesta Kreikka-paketista väännetään, salassapitovelvollisuudesta pidetään kiinni. 

Kuvakaappaus Timo Soinin blogista heinäkuulta 2015.​
Kuvakaappaus Timo Soinin blogista heinäkuulta 2015.​

Viimeksi tänään tiistaina Ylen aamu-tv:ssa Sampo Terho (ps) joutui puolustamaan Suuren valiokunnan salauskäytäntöjä asiaa tivanneelle kansanedustaja Timo Harakalle (sdp).

– Salaisuus siis johtuu periaatteen tasolla siitä, että tässä pitää valvoa kansallista etua niissä neuvotteluissa. Kaikki maat tulevat (neuvotteluihin) samanlaisella agendalla eikä voi tulla avoimin kortein, jos kaikki muut pelaavat suljetuin kortein. Tämä on ihan normaali rutiinijuttu.

Mutta miksi Suuren valiokunnan keskusteluja ei sitten julkistettu, kun ensimmäinen neuvottelukierros päättyi? Annetaan Terhon kertoa. 

– Nythän tämä prosessi on sen kaltainen, että edellisen neuvottelukierroksen tulos on lähetetty Kreikkaan hyväksyttäväksi ja katsotaan mitä sieltä tulee. Ja sen jälkeenhän neuvottelut jatkuvat. Jos se nyt avattaisiin, niin se vaikuttaisi tuleviin neuvotteluihin samalla periaatteella kuin se olisi vaikuttanut näihin ensimmäisiinkin.

Hys! Se on salaisuus!