Filosofi: Pelko Venäjästä ja rahattomuudesta kohdistetaan vähemmistöihin

Rasismi

Venäjä 

Rahahuolet

Suomen kansaa puhuttaa moni asia, joka saa kulmat kurtistumaan. Miten suhtaudumme itsellemme tuntemattomaan? Kuinka epävarmalta tulevaisuus näyttää?

Halusimme kuulla filosofin ajatuksia mullistavistakin yhteiskunnallisista keskusteluista. Vaikutti siltä, että yksi aihe oli ylitse muiden. Pelko.  

Jokainen meistä joutuu taistelemaan omaa pahuuttaan vastaan ja jokainen käyttää siihen energiaa. - Timo Airaksinen

Emeritusprofessori, filosofi Timo Airaksisen mukaan tällä hetkellä on käynnissä kaksi erilaista keskustelua: toinen käsittelee monikulttuurisuutta ilmiönä.

Ja toinen, josta emeritusprofessorin mielestä pitäisi olla aidosti huolestunut, sitä jonka mukaan maahanmuuttajat ovat murhaajia, raiskaajia ja laiskoja lurjuksia.

– Tästä keskustelusta puuttuu se, että Suomi on aina ollut omalla vaatimattomalla tavallaan monikulttuurinen yhteiskunta.

Maaseutu – kaupunki, työläiset – porvaristo, suomenkieliset –ruotsinkieliset, etelä-Suomi – pohjoinen osa maasta, Airaksinen listaa ja muistuttaa, ettei Suomessa ole koskaan ollut yhtenäistä kulttuuria.

– Se on huolestuttavaa, että meidät harhautetaan luulemaan, että meillä on yhteisiä myyttejä, kuten talvisota, Mannerheim tai suvivirsi.

"Turvallisuuden takia pitää varautua pahimpaan"

Emeritusprofessori Timo Airaksisen mielestä on pelottava mahdollisuus, että maahanmuuttajat sijoitettaisiin ”slummeihin”, jonka seurauksena suhteet kantaväestöön kiristyisivät äärimmilleen ja josta voisi syntyä väkivaltaisuuksia. 

– Meidän pitää ajatella pitkällä tähtäimellä mitä voisi tapahtua. Turvallisuushan on sen ajattelemista, että mitä voisi tapahtua ja valmistautua siihen pahimpaan.

Pelko suomalaisten oman hyvinvoinnin päättymisestä ja ahdistus naapurimaan sisäisestä kehityksestä heijastuu filosofin mukaan syntipukkeihin.

– Kun menee oikein huonosti taloudellisesti, niin se katkeruus ja pelko Venäjää, vierasta kulttuuria, ikiaikaista vihollista kohtaa, heijastuu meidän omiin maahanmuuttajiin. Tällaiset huonot ajat ovat vaarallisia maahanmuuttajien kannalta.

"Laumaihmiset eivät siedä vierautta"

Me olemme koiria, emme kissoja, emeritusprofessori sanoo. Hän kuvailee ihmisiä laumaeläimiksi, joiden vieraudensietokyky on rajoittunut – tai niin ainakin halutaan kuvitella.

– Liian usein ajatellaan, että jos tänne kivelle tulee, niin kaikkien pitää elää samoilla säännöillä. Silloin se vieraus katoaa eikä ole enää pelottavaa.

Tällaiset huonot ajat ovat vaarallisia maahanmuuttajien kannalta. - Timo Airaksinen

Tästä huolimatta hän on vahvasti sitä mieltä, että järkevä ihminen saa tunteensa kuriin. Hänen mielestä me pystymme elämään niin, että vierauskaan ei enää pelota.

– Ei ole pakko mennä tähän ”vieras on syntipukki” -ajatteluun, vaikka kuinka Venäjä hirvittäisi ja taloustilanne ahdistaa.

Oman häijyyden voittaminen vie energiaa

Airaksisen mukaan kaikkien hyvinvoinnin takeena on noudattaa perussääntöjä: kun ei nöyryytetä eikä vahingoiteta toisia, niin pärjäämme. Mutta sellainen vaatii työtä ja työ vaatii energiaa, filosofi kuvailee. Jokainen meistä joutuu taistelemaan omaa pahuuttaan vastaan ja jokainen käyttää siihen energiaa, hän lisää.

Se on huolestuttavaa, että meidät harhautetaan luulemaan, että meillä on yhteisiä myyttejä. - Timo Airaksinen

– Jos ei ole energiaa tehdä moraalista työtä sortuu rasismiin ja väkivallan haaveisiin ja aggressiivisuuteen.

Filosofi uskoo valistuksen ja moniäänisen keskustelun voimaan. Airaksisen mielestä Suomessa kaikilla pitää olla tilaa elää omien uskomusten ja vakaumuksensa mukaisesti. Positiivisen ilmapiirin rakentaminen onnistuu kaikkien panostuksella, ei häijyydellä.

– Meidän pitäisi auttaa heikompia jaksamaan tämä raskas monikulttuurisuuden taakka, hän naurahtaa.

Miten se käytännössä sitten onnistuisi? Airaksinen myöntää, että hänellä ei ole tyhjentävää vastausta vaikeaan kysymykseen.

–Ehkä tarvitsemme agentteja, jotka soluttautuvat häijyjen ihmisten pariin, tarjoavat heille olutta ja puhuvat nätisti erilaisuudesta, hän hymähtää.